Senaatti kehotti 22.4.1871 kaupunkeja perustamaan kansakouluasetuksen (1866) mukaisesti kouluja oppikoulujen uudelleenjärjestelyyn vedoten. Kuopion porvaristo päätti yksimielisesti kustantaa täydellisen kansakoulun tytöille ja pojille. Hanketta vastustivat lähinnä kaupungin työläiset. Kirkonkokouksessa valittiin toimikunta rehtori Helanderin johdolla valmistelemaan asiaa. Kouluylihallitus vahvisti laaditut säännöt 2.8.1872.

Kuopion kansakoululaitos syntyi virallisesti vuonna 1872 ja samalla nimitettiin virkaansa ensimmäinen kansakouluntarkastaja. Tuolloin kaksi aiemmin jo neljännesvuosisadan kuopiolaislapsille kansanopetusta antanutta koulua muuttuivat kansakouluiksi. Toinen edellä mainituista oli ns. köyhien tyttöjen koulu - Kuopion kaupungin työväen tyttökoulu (Arbetareklassens Flickskola i Kuopio stad), joka oli toiminut vuodesta 1846. Vuodesta 1854 se toimi omassa koulurakennuksessa Kirkkokadun ja Vuorikadun kulmassa. Sen syntymistä oli ollut innoittamassa itse J.V.SNELLMAN.

Seuraavana vuonna aloitti koulu myös pojille, joka aluksi toimi sunnuntaikouluna, mutta muutettiin pian päiväkouluksi. Tämä Suomenkielinen lukukoulu Kuopion kaupungin varattoman työväenluokan pojille (Finska Läse-Skolan för Medellösä Arbetsklassens Gosbarn i Kuopio stad) sai oman koulurakennuksen vuonna 1862 nykyisen Asemakoulun tontille.

Ensimmäisenä kouluvuotena kansakoululaitos toimi vajaana, kolmivuotisena. Mutta jo seuraavana vuonna se tuli täydelliseksi eli neliluokkaiseksi. Em. koulut katsottiin kuitenkin erillisiksi, Kuopiossa toimi siis neljä kansakoulua. Neljän koulun järjestelmä, jossa oli erikseen tyttöjen ja poikien ylä- ja alakoulut, säilyi vuoteen 1879. Tällöin perustettu Harjulan alakansakoulu poikkesi edellisistä siten, että siinä opetettiin tyttöjä ja poikia yhdessä. Tämä kaupungista syrjässä toiminut pieni koulu toimi Harjulan köyhäinmajassa ja sitä kävi noin 30 oppilasta.

Muuten tyttöjen ja poikien pääsystä samaan kouluun tuli pitkä kamppailu. Oppilasmäärien kasvu ja uusien koulujen syntyminen pakotti muuttamaan sääntöjä siten, että alaluokat alkoivat vuodesta 1902 toimia sekaluokkina.

Lahdentaan koulussa jopa yläkansakoulu toimi sekaluokkina. Ruotsinkielistä kansanopetusta ei Kuopiossa varsinaisesti annettu.

Näiden koulujen ajatuksena oli antaa keskitettyä kotiopetusta korkeampiin oppilaitoksiin pyrkiville, koska kansakoulua ei ollut pohjakouluna. Yksityisopetuskaan ei vuonna 1872 ollut hävinnyt, tuolloin tiedetään 6 naisen antaneen yksityisopetusta kuopiolaislapsille. Pisimpään em. yksityiskouluista toimi vuonna 1876 aloittanut "Teninkoulu" - Steniusten koulu, joka toimi vuoteen 1914. Yksityiset valmistavat koulut olivat maksullisia, esim. vuonna 1886 ensimmäisellä luokalla 5 mk kuukaudelta, seuraavilla luokilla 6 mk. (Rakennustyöläiselle maksettiin tuohon aikaan 80 penniä päivältä). Vuosisadan vaihteessa Kuopiossa oli myös venäjänkielinen koulu, joka toimi venäläisellä kasarmilla.