Kuopion kansanopetuksen ensimmäisessä ohjesäännössä määriteltiin opetuksen ja kasvatuksen päämääriä. Koulun tehtäväksi nähtiin kasvattaa jumalaapelkääviä, viisaita ja yhteiskunnalle hyödyllisiä jäseniä sekä olla valmistava tie oppikouluun. Vuoden 1893 ohjesäännön sanamuoto oli väljempi. Oppilaiden tuli kansakoulussa oppia niitä hyviä tapoja, tietoja ja taitoja, jotka kuuluivat yleiseen kansansivistykseen.

Vuoden 1872 kansakoulujärjestys mainitsi oppikoululaitoksen edellyttävän kansakoulutoimintaa. Tätä tulkittiin siten, että se tarkoitti kansakoulun yläasteen kahta alinta vuosiluokkaa. Kuopiossa tämä on merkinnyt aivan alkua lukuunottamatta neljän lukuvuoden pohjakoulutusta kansakouluissa. Vuonna 1893 Kuopiossa aloitti myös yksityinen yliopistoon johtava Kuopion yhteiskoulu, jonka pohjana oli koko kansakoulun kurssi.

Vuoden 1866 asetuksessa määrättiin kaupunkikoulujen oppiaineiksi alhaisempaan kouluun uskonto, äidinkieli, lukeminen ja kirjoittaminen, laskento ja muoto-oppi, piirustus, laulu ja voimistelu. Ylhäisemmässä koulussa opetettiin lisäksi "soveliaitten äidinkielisten kirjain lukemista" eli kirjallisuutta, maantietoa, kirjallisuutta, pintain ja kappalten mittaamista sekä luonnontietoa. Vuoden 1881 kouluhallitus on mallikurssein määrännyt eri oppiaineitten tuntimäärät.

Kuopiossa alakoulu täytti alusta alkaen asetuksen vaatimukset, lisäksi siellä luettiin oppiaineita joita Jyväskylän seminaarin mallikoulussa opetettiin ja jotka kuuluivat yläkouluun. Tälläisiä olivat maantieto, historia, luonnontieto ja täysin vapaaehtoisesti käsityö.

Uusia oppiaineita tuli vasta 1910-luvulla, mm. havainto-opetus. Se tuli aluksi äidinkielen yhteyteen lukemisen havainnollistamiseksi. Syksellä 1914 siitä tuli oma oppiaineensa, ja siinä voitiin opettaa mitä erilaisimpia asioita. Kotitalous alkoi vuonna 1912.

Kuopion kansakoulun ensimmäiset oppikurssit määrättiin ohjesäännössä, ja tältä pohjalta koulujen johtajat tekivät opettajien avustamana vuosittain tuntijaot, jotka johtokunnan asettama toiminkunta tarkisti. Vuoden 1877 ohjesäännössä ei oppikursseja enää ilmoitettu, vaan ne vahvistettiin vuosittain. Koulutoimen ylihallituksen laatimat mallikurssit tulivat Kuopiossa voimaan 1800-luvulla. Vähitellen siirryttiin käytäntöön, jossa opetussuunnitelmat tehtiin pitemmäksi ajaksi, ja se uusittiin 10-20 vuoden välein.

Kuopion kansakoulun ensimmäisessä ohjesäännössä määrättiin, että opetuksen tuli noudattaa parhaita menetelmiä eli niitä mitä kansakouluopettajaseminaarissa opetettiin. Erilaisia oppilaan käyttämiä koulutarvikkeita ei suinkaan jaettu kansakoulun alkupoluilla ilmaiseksi, vaan oppilas joutui hankkimaan ne itse. Vasta monen aloitteen jälkeen keväästä 1921 lähtien annettiin kaikille oppilaille lähes kaikki koulutarvikkeet ilmaiseksi.