KANSALAISOPISTOJEN KIELTEN VIRTUAALIKOULUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2001 - 2003 http://www.koulut.kuopio.fi/kansalaisopisto/projektit/virtuaalikouluhanke.htm 29.01.2003

Kuopion kansalaisopisto
Linnalan opisto
Sisä-Savon kansalaisopisto
Jyväskylän maalaiskunnan kansalaisopisto

Raportin toimittanut koordinaattori Pekka Kaartinen, Kuopion kansalaisopisto, yhteistyössä muiden hankkeessa mukana olleiden opistojen kanssa.

SISÄLLYS

1.YLEISTÄ

1.1. Kokeiluun osallistuneet opistot
1.2. Tavoite

2. YHTEISET JA OPISTOKOHTAISET ERILLISHANKKEET

2.1. OPISTOJEN YHTEINEN OSUUS

2.2. Opistojen erillishankkeet
2.2.1. Kuopion kansalaisopiston virtuaalikouluhanke
2.2.2. Linnalan opiston virtuaalikouluhanke
2.2.3. Jyväskylän maalaiskunnan virtuaalikouluhanke
2.2.4. Sisä-Savon kansalaisopiston virtuaalikouluhanke

3. ARVIOINTI
3.1. Opistojen yhteinen osuus
3.2.Opistojen erillishankkeet
3.2.1 Kuopion kansalaisopiston virtuaalikouluhanke
3.2.2 Linnalan opiston virtuaalikouluhanke
3.2.3 Jyväskylän maalaiskunnan virtuaalikouluhanke
3.2.4 Sisä-Savon kansalaisopiston virtuaalikouluhanke

4. YHTEENVETO
5. TALOUSRAPORTIT
6. KIRJALLISUUS
 
LIITTEET
Muistio 1
Muistio 2
Muistio 3
Muistio 4
Muistio 5

Opettajapalautteet/Kuopion virtuaalikouluhanke
Kuopion virtuaalikouluhankkeen opiskelijapalautelomake

 

1.YLEISTÄ

Kuopion kansalaisopisto haki opetushallitukselta tietoyhteiskuntaohjelman vapaan sivistystyön virtuaalikouluhankkeisiin varatusta määrärahasta avustusta koordinoimaansa Kansalaisopistojen kielten opetuksen virtuaalikouluhankkeeseen vuonna 2001. Hanke päättyi 31.1.2003.

Hanke jakautui yleiseen, opistoyhteistyötä, verkostoitumista, kieli- ja tietoteknistä koulutusta ja virtuaaliopetuksen menetelmiä painottavaan yhteiseen osuuteen ja opistokohtaisiin erillishankkeisiin.

Päämääränä oli itäsuomalaisten aikuisten kielten opiskelumahdollisuuksien lisääminen ja kielitaidon vahvistaminen ja aikuisopiskelijoiden tietoteknisten kansalaistaitojen kehittäminen. Hankkeen koordinaattoriksi tuli koulutussuunnittelija Johanna Jussila Kuopion kansalaisopistosta. Hän kutsui Kuopioon 28.8.2001 kolme muuta opistoa suunnittelukokoukseen (katso Liitteet: muistio 1).

Suunnittelukokouksessa pohdittiin, miten parhaiten kehittää Pohjois-Savossa opistojen välistä yhteistyötä, laadittaisiinko hankkeelle verkkosivut ja keskustelufoorumi, miten opetusmateriaalia tuotettaisiin verkkoon, miten opettajien täydennyskoulutus järjestettäisiin sekä miten virtuaaliopetuksen menetelmiä ja malleja kehitettäisiin ja toteutettaisiin. Keskusteltiin myös, tarvittaisiinko valmista oppimisalustaa tai -ympäristöä hankkeen toteuttamiselle sekä miten arviointi ja uusi kehitystyö tehtäisiin.

Hankkeen aikana pidettiin kuusi yhteistä suunnittelu-/koulutustapaamista, joista laadittiin muistiot (ks. liitteet: muistiot). Kuopio järjesti kolme tilaisuutta (28.8.2001, 11.12.2001 ja 26.10.2002) ja yhden erillisen koulutustilaisuuden simulaatiopohjaisista mielikuvitusyhteisöistä (30.8.2002). Sisä-Savon kansalaisopisto kutsui hankkeen opistot koolle Suonenjoelle 24.4.2002, Linnalan opisto vuorostaan Savonlinnaan 15.6.2002 ja Jyväskylässä pidettiin viimeinen tilaisuus 23.11.2002.

Johanna Jussilan siirryttyä virkavapaalle keväällä 2002, hankkeen koordinaattoriksi tuli kieltenopettaja/suunnittelijaopettaja Pekka Kaartinen Kuopion kansalaisopistosta.

"Virtuaaliympäristö" sanan (keinotodellisuus tai lumetodellisuus sanakirjan määritelmän mukaan) on hankkeessa ymmärretty käsittävän sellaiset opetukselliset ja oppimisratkaisut, joissa on perinteisen luokkatyöskentelyn lisäksi tai itsenäisesti ilman lähiopetusta tai tutorin ohjauksessa tietoverkkoja ja -tekniikkaa hyödynnetty kielten opetuksessa tai täydennyskoulutuksessa osana jotain opistossa järjestettävää kurssia tai siihen liittyvää tukitoimintaa ja ohjausta.

1.1. KOKEILUUN OSALLISTUNEET OPISTOT

Kuopion kansalaisopisto koordinoi hankkeen yleistä osuutta, ja opistolla oli "Englantia monimuotoisesti" (syksy 2001) ja "Englanti maailmalla" (kevät 2002) -erillishankkeet.

Yleiseen osuuteen tuli mukaan Linnalan opisto Savonlinnasta, jolla oli myös oma opetushallituksen tukema E-ducation-hanke.

Jyväskylän maalaiskunnan kansalaisopisto liittyi myös hankkeeseen mukaan ja heillä oli kuuden muun opiston kanssa oma englannin kielen kurssiin liittyvä Virtual suitcase -erillishanke.

Sisä-Savon kansalaisopisto osallistui aktiivisesti opistojen yhteisen osan toteutukseen, mutta heidän erillishankkeeseen ei saatu opetushallituksesta avustusta, ja toiminta painottui opettajien täydennyskoulutukseen ja omin voimin toteutettuihin tietotekniikkaa hyödyntäviin kielikursseihin.

1.2. HANKKEEN YLEISEN OSAN TAVOITE

Opistokohtaisten erillishankkeiden lisäksi opistojen yhteiselle toiminalle oli asetettu selkeitä tavoitteita opisto-, opettaja ja opiskelijatasolla.

Yhtenä tavoitteena oli rakentaa kansalaisopistojen välinen yhteistyöverkko kielten opetuksen mahdollisuuksien ja menetelmien kehittämiseksi. Aikeena oli niin ikään kehittää kielten opettajien pedagogisia ja tietoteknisiä valmiuksia. Pyrkimyksenä oli myös opiskelijalähtöisten, paikallisiin oloihin soveltuvien virtuaali- ja monimuoto-opetuksen mallien ja menetelmien selvittäminen, toteuttaminen ja kehittäminen aikuisten kielten opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi.

Alkuun

2. YHTEISET JA OPISTOKOHTAISET ERILLISHANKKEET

2.1. OPISTOJEN YHTEINEN OSUUS

Toimintatapa yhteistyöverkon rakentamiseksi oli järjestää yhteisiä tilaisuuksia, missä opistojen kielten opettajat tapasivat toisiaan, kouluttautuivat virtuaaliopetuksen mahdollisuuksiin, verkkopedagogiikkaan ja tietotekniikan hyväksi käyttöön kielten opetuksessa. Lisäksi he työstivät ajatuksiaan kollegiaalisesti ja loivat siten pohjaa verkostoitumiselle. Tarkoitusta varten perustettiin myös Yahoo-palveluun keskustelufoorumi verkkopedagogista keskustelua, yhteydenpitoa ja ajankohtaisia kysymyksiä varten.

Tilaisuuksissa tutustuttiin myös kunkin opiston kielten opetukseen ja kielten opettajiin, suunniteltiin virtuaalihankkeen toimintaa yhdessä, kartoitettiin yhteistyömahdollisuuksia. Tapaamisten välissä pidettiin sähköpostitse ja puhelimitse yhteyttä. Netmeeting-videoneuvotteluakin kokeiltiin yhteydenpitovälineenä.

Monimuoto- ja virtuaaliopetuksen malleihin tutustumisessa lähtökohdaksi otettiin se, että kukin opisto hankkisi tietoa ja tiedottaisi muille partnereille menossa olevista, verkkopedagogiikkaan liittyvistä hankkeista ja siitä mihin ne keskittyivät ja mitä tuloksia oli saatu. Lisäksi hyviä virtuaaliopetusta ja arviointia käsitteleviä kirjoja, lehtiä ja kursseja kartoitettaisiin ja välitettäisiin niistä tietoa.

Tehokkaalla tiedottamisella pyrittiin tavoittamaan opistojen omat tuntiopettajat ja opiskelijat ja tarjoamaan heille verkkopedagogiikan mahdollisuuksiin perehtymistä täydennyskoulutuksena. Yhteisiä verkkosivuja ja paikallislehtiä käytettiin myös kanavina tiedon välittämiseen hankkeesta. Lisäksi muista pedagogiikkaan ja tietotekniikan hyväksikäyttöön liittyvistä koulutustarpeista kielten opetuksessa järjestettiin kyselyjä tuntiopettajille.

Alkuvaiheen jälkeen oli tarkoitus sopia myös, miten hanketta arvioitaisiin ja kehitettäisiin edelleen sekä miten raportointi toteutettaisiin.

2.2. OPISTOJEN ERILLISHANKKEET

Yhteisen osan lisäksi opistoilla oli myös omia, virtuaalioppimiseen keskittyviä erillishankkeita. Yleensä ne olivat osa jotakin kielikurssia tai tukivat sitä tai liittyivät koulutuksellisesti pedagogiikan menetelmien kehittämiseen tai tietotekniikan hyväksi käyttöön kieltenopetuksessa. Ne vaihtelivat toteutustavaltaan, kohderyhmältään ja ajalliselta kestoltaan. Seuraavassa tarkemmat kuvaukset hankkeista.

2.2.1. Kuopion kansalaisopiston virtuaalikouluhanke

Kuopion kansalaisopiston kielten virtuaalikouluhankkeina oli "Englantia monimuotoisesti" -kurssi (syksy 2001) ja "Englanti maailmalla" (kevät 2002). Kurssin vastuuhenkilöksi valittiin kieltenopettaja Eero Laitinen, joka laati kurssin verkkosivut, piti yhteyttä kurssin opettajiin ja tutoreihin, huolehti käytännön toteutuksesta sekä laati erillishankkeesta raportin. Opiston kielitiimi avusti suunnittelussa ja toteutuksessa.

Paikallista hanketta alettiin suunnitella joulukuussa 2000, jolloin opiston maaseutuosastojen edustajat ja kielitiimin jäsenet ja koulutussuunnittelijat kokoontuivat (13.12.2000) hahmottelemaan syksyllä toteutettavan kielten monimuotokurssin taustaa. Päätettiin, että maaseutuosastot kartoittavat kyselyn tai muuten kerättävän palautteen avulla eri kielten ja taitotasojen paikallisen tarpeen, minkä perusteella voitaisiin valita kurssin kieli ja taso. Lähtökohtana kurssille oli kieltenopiskelumahdollisuuksien parantaminen ja monipuolistaminen erityisesti maaseutuosastoissa.

Opiskelijakyselyiden yhteenveto osoitti, että eniten kysyntää oli englannin kielellä ja erityisesti keskitason kurssilla. Venäjän kurssia oli myös toivottu, mutta toteutuksen teknisen yksinkertaisuuden vuoksi (mm. kyrillisten aakkosten mahdolliset hankaluudet www-sivuilla) päädyttiin valitsemaan kurssin kieleksi englanti. Kurssin oppimateriaaliksi valittiin English for You 3 (Otava). Toteutuspaikkakunniksi valittiin Karttulan ja Vehmersalmen osastot sekä Kuopion keskusta (Lukkarilan osasto).

Alkuvuodesta 2001 monimuotokurssihankkeelle päätettiin hakea avustusta Opetushallituksen Tietoyhteiskuntaohjelman vapaan sivistystyön virtuaalikouluhankkeisiin varatusta määrärahasta. Kevään 2001 kuluessa kurssin yksityiskohtainen suunnitelma laadittiin yhteistyössä kielitiimin ja Karttulan Vehmersalmen osastojen välillä. Opetushallituksesta saatiin toukokuussa myönteinen päätös, jonka mukaan tälle erillishankkeelle myönnettiin avustusta 38 400 mk opiston oman osuuden ollessa yhtä suuri.

Loppukeväällä kurssista tiedotettiin järjestämispaikkakunnilla ja se huomioitiin näkyvästi paikallislehdissä (mm. Soisalon Seutu, Sisä-Savon Sanomat). Kurssin opettajiksi valittiin opiston tuntiopettajat Minna Hirvonen (lähijaksot, Karttulan ATK-luokkatyöskentely, sähköpostitutorointi) ja Anne Muraja (Vehmersalmen ATK-luokkatyöskentely), joiden kanssa pidettiin alkukesästä suunnittelupalavereja. Sovittiin, että opettajat osallistuvat kurssin sisällön työstämiseen mm. valikoimalla oppikirjasta etäopiskelujaksoille sopivat harjoitustehtävät sekä siirtämällä opettajan oppaasta kyseisten tehtävien vastaukset sähköiseen muotoon kurssin verkkosivuja varten. Tähän saatiin Otavalta erillinen copyright-lupa.

Elokuussa kurssin verkkosivut valmistuivat:http://www.koulut.kuopio.fi/kansalaisopisto/kielimoduulit/ Kurssisivut on koostettu käyttämällä jo aikaisemmin olemassa olevaa materiaalia ja niihin sisältyy seuraavaa: yleisiä opiskeluohjeita, kurssin rakenteen ja aikataulun esittely, oppikirjan kappalekohtaiset tehtäväsivut lisälinkkeineen, oppikirjan tehtävien vastaussivu, sähköinen ilmoitustaulu (Boardhost -ilmaispalvelu)ja yhteystiedot. Oppikirjan kustantajan (Otava) kanssa sovittuje n copyright-ehtojen takia kurssisivuille pääsy rajattiin vain kurssin opiskelijoille, käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

Opiskelijoiden ilmoittautuminen kurssille toteutettiin porrastamalla. Ensin ilmoittautumisia otettiin vastaan maaseutuosastoissa Karttulassa jaVehmersalmella ja vapaiksi jääneet kurssipaikat täytettiin myöhemmin Kuopion kaupunkialueen opiskelijailmoittautumisilla. Kurssi sai osakseen runsaasti kiinnostusta ja kaikki halukkaat eivät mahtuneet kurssille. opiskelijoiden kokonaismääräksi muodostui 17 (Karttulasta 10, Vehmersalmelta 2, Kuopion kaupunkialueelta 5).

Kuopion monimuotokurssi käynnistyi syyskuun lopussa 2001. Kurssin opiskelijoille lähetettiin kirjalliset ohjeet ja kurssiaikataulu. Ennen ensimmäistä opintokertaa Karttulassa ja Vehmersalmella järjestettiin paikalliset tiedotus- ja tutustumistilaisuudet kurssin suunnittelijoiden, opettajien ja opiskelijoiden kesken.

Kurssi alkoi ensimmäisellä lähiopetuskokoontumisella 29.9.2001. Kurssin rakenne koostui seuraavista osioista:

1. Lähiopetuskokoontumiset

Yhteensä 5 kertaa kurssin aikana (5X4t = 20 t). Kokoontumispaikka Lukkarilan Syksy -luokassa (osoite Lukkarilankatu 7, Kuopio, aivan Kuopion Kaupunginkirjaston välittömässä läheisyydessä). Kokoontumispäivät lauantaisin 29.9, 13.10., 27.10., 17.11., 1.12.2001. - suullisia harjoituksia, kommunikaatiotilanteita, kuunteluharjoituksia, teksti- ja kielioppiharjoituksia - pari- ja pienryhmätyöskentelyä

2. Ohjattu etäopiskelu

Opiskelu tapahtuu pääasiallisesti kotona. Opiskelijat opiskelevat kurssin aikataulun mukaisesti. Aikataulussa on annettu tietyt tehtävät suoritettavaksi tietyn ajan kuluessa, esim. viikoittain. Toivomuksena on, että opiskelijoilla on kotonaan tietokone ja siinä internet- ja sähköpostiyhteys, mutta tämä ei ole ehdoton edellytys sillä kurssiin sisältyy paikallinen tietotupatyöskentelymahdollisuus joka toinen viikko.

Etäopiskelussa opiskelijoita rohkaistaan muodostamaan pareja/ryhmiä tukemaan oppimista. Aikataulun mukaisesti opiskelijat lähettävät sähköpostilla tietyt kirjoitustehtävät kurssin opettajalle, joka palauttaa ne korjattuina. Samalla on mahdollisuus antaa muuta opiskelun ohjausta.

Kirjoitustehtävät on myös mahdollista toimittaa tavallisessa postissa Lukkarilan toimistoon. Etäopiskelujaksoilla opiskelun apuna ovat: Oppikirja (English for You 3) - tekstejä, harjoituksia, oheistietoa, maantuntemusta Kurssin internetsivut - kielenopiskeluohjeita - materiaalisivut linkkeineen (oppikirjan kappaleiden aiheisiin ja kielioppiin ja sanastoon liittyvää materiaalia) - kurssin aikataulu - harjoitusten vastaussivu - sähköinen ilmoitustaulu, jonka avulla voi pitää yhteyttä kurssin toisiin opiskelijoihin - yhteystiedot Sähköpostitutorointi - kirjoitustehtävien tarkastukseen ja muuhun ohjaukseen

3. Tietotupatyöskentely (viikot 40, 34, 45, 47)

Opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella paikallisessa ATK-luokassa (Karttulan ja Vehmersalmen opiskelijat) ja Lukkarilan tietopajassa (Kuopion kaupunkialueen opiskelijat) ohjaajan avustamana esim. internetsivuja tai ATK -avusteisia kieliohjelmia hyväksi käyttäen, kielenopiskelun ohella on tällöin mahdollisuus saada opastusta myös tietotekniikan alkeissa (internetin ja sähköpostin käytön perusteet).

4. Kielitutkinto (vapaaehtoinen lisämoduli)

Kurssia voidaan käyttää myös valmentautumiseen Yleisten kielitutkintojen englannin perustason tutkintoon. Tutkintoja järjestetään vuosittain maalis-huhtikuussa ja marraskuussa ja niitä voi suorittaa Kuopion kansalaisopistossa. Tutkintoon osallistuminen on vapaaehtoista ja tutkintomaksu ei sisälly kurssin hintaan.

Englantia monimuotoisesti -kurssi toteutettiin ennakkoaikataulun mukaisesti, ja opiskelijat osallistuivat eri osioihin aktiivisesti. Kurssin lopussa kerätty opiskelijapalaute oli valtaosaltaan kiittävää. Viimeisellä lähiopetuskokoontumisella opiskelijat täyttivät kurssin opettajan kanssa suunnittelijoiden laatiman yksityiskohtaisen kurssipalautelomakkeen (ks. liitteet).

Loppuvuodesta 2001 käynnistettiin jatkokurssin suunnittelu kevätlukukaudeksi 2002 (Englanti maailmalla -nimellä), kun kävi ilmeiseksi, että avustusmäärärahaa olisi riittävästi tämän toteuttamiseen. Jatkokurssi noudatti kurssin formaattia, sisällöllisesti se kattoi oppikirjan jälkimmäisen puoliskon (kappaleet 6 - 10). jatkokurssin toteutuminen varmistui jo marraskuussa 2001, kun valtaosa syksyn kurssin opiskelijoista ilmoittautui kevään kurssille. Jatkokurssille otettiin lisäksi muutama uusia opiskelija vapautuneille kurssipaikoille.

Kurssin aikana seurattiin kurssin toteutumista kokonaisuutena ja eri osioiden kohdalla ja arvioitiin ja analysoitiin keskeisiä asioita. Opiskelijoille järjestettiin henkilökohtainen kontakti lähijaksojen opettajan ja tutorin ohella myös kurssin suunnittelijaan/-joihin. Opiskelijoille taattiin mahdollisuus antaa palautetta kurssin eri vaiheissa, mm. henkilökohtaisesti, kirjallisesti ja verkkosivujen kautta. Keskeyttämistapauksissa pyrittiin saamaan selville syy henkilökohtaisella haastattelulla. Kurssista on myös opettajien antama palaute (katso liitteet).

2.2.2. Linnalan opiston virtuaalikouluhanke

Linnalan kansalaisopiston rehtori Jukka Järvisalo laati hakemuksen opetushallitukselle liittyen opetushallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan 2000-2004. Hakemus oli päivätty 25.1.2001. E-ducation hankkeen vastuuhenkilöksi valittiin Johanna Venäläinen, joka on laatinut hankeraportin.

Hankkeen tavoite

Hakemuksessa haettiin rahoitusta E-ducation -nimiselle hankkeelle, jonka tavoitteena oli selvittää, onko nykyisillä työvälineillä ja ohjelmistoilla mahdollista muodostaa toimintamalli, ohjeistus ja koulutuksen suunnitelma, jonka pohjalta tavanomaisen kansalaisopiston kotisivujen tai vastaavien yhteyteen voidaan toteuttaa yksinkertainen verkko-oppimisen ympäristö. Lisäksi projektissa selvitettiin mahdollisuutta liittää kielten verkko-opetuksen materiaaleihin ääniominaisuuksia sekä kokeiltiin Net Meeting -järjestelmää projektiyhteistyössä.

Yhteistyöhankkeen osapuolet

Linnalan opisto on ollut mukana yhteistyöhankkeessa, jossa muina osapuolina ovat olleet Kuopion kansalaisopisto, Sisä-Savon kansalaisopisto ja Jyväskylän maalaiskunnan kansalaisopisto. Hanketta on johtanut Kuopion kansalaisopisto, joka tekee yhteishankkeesta erillisen raportin.

Opetushallituksen päätös rahoituksesta

Opetushallitus myönsi 4.5.2001 hankkeelle erityisavustusta tietoyhteiskunnan kehittämiseen v. 2001 yhteensä 100.000 markkaa, jonka jälkeen hankesuunnitelmaa tarkennettiin ja laadittiin varsinainen E-ducation -projektisuunnitelma ja aikataulu, joka oli sisällöltään seuraava:

Projektisuunnitelma

Tavoite

Projektin tavoitteena on

1. luoda ja testata opiskelija-/opettajalähtöinen E-ducation -toimintamalli yksinkertaisen ja edullisen verkko-opiskeluympäristön toteuttamiseksi, 1. tutkia mahdollisuudet lisätä verkko-oppimisympäristöön äänimateriaalia, 2. selvittää Net Meeting -järjestelmän toimivuus verkko-oppimisympä-ristön tukena ja verkkotyöskentelyn kommunikoinnin apuvälineenä sekä 4. madaltaa opettajien kynnystä siirtyä käyttämään verkkoympäristöä opetuksessaan ja tuottamaan oman aineensa opetusmateriaalia verkkoon.

Projektin osana toteutettava kurssi eri alojen opettajille

E-ducation -projektin osana päätettiin toteuttaa "Verkkokurssin suunnittelun ja toteutuksen alkeet opettajille ja kouluttajille" -niminen kurssi 20.10.2001 - 30.4.2002. Kurssin kohderyhmänä olivat eri alojen opettajat ja kouluttajat. Kurssin tavoitteena oli se, että kukin kurssilainen oppii suunnittelemaan verkkomateriaalia omaan opetukseensa ja hyödyntämään verkon resursseja opetuksessaan.

Kurssilaisilta ei vaadittu aikaisempaa verkkokokemusta, mutta tietotekniikan perustaitojen hallintaa heiltä edellytettiin.

Projektin aikana käytettävä ja testattava oppimisympäristö

E-ducation -projekti sai lokakuussa 2001 Oulussa toimivalta Discendum Oy:ltä pilottikäyttöön OPTIMA-oppimisympäristön vuoden 2002 loppuun saakka. Discendum Oy:n kanssa sovittiin siitä, että vuoden 2002 jälkeen E-ducation -projektin oppimisympäristöön jää käyttöön avoin Vierailija-tunnus, jolla kuka tahansa internetin käyttäjä pääsee tutustumaan E-ducation -oppimisympäristössä tuotettuihin materiaaleihin ja linkkeihin.

OPTIMA-oppimisympäristö on kehitetty Oulun yliopiston koulutus- ja tutkimuspalvelujen Telsi-ympäristön pohjalta. E-ducation -projektin aikana kokeiltiin ja testattiin OPTIMA-ympäristön soveltuvuutta kansalaisopiston oppimisympäristöksi ja eri alojen opettajien oppimateriaalin suunnitteluympäristöksi. Tärkeitä näkökohtia oppimisympäristön testauksessa olivat:

- oppimisympäristön helppokäyttöisyys sekä opiskelijan että opettajan kannalta - oppimisympäristön soveltuvuus eri oppiaineiden oppimateriaalin suunnitteluun ja verkkokurssien toteuttamiseen - oppimisympäristön yhteensopivuus verkossa jo olemassa olevien oppimateriaalien ja materiaalin suunnitteluohjelmien kanssa (esim. muilla ohjelmilla tehtyjen monivalintatehtävien käyttö verkkokurssin osana ja äänen liittäminen verkkokurssiin)

Projektin aikana kokeiltu verkkokurssi - englannin ympäristöpainotteinen verkkokurssi Emerald Island

Projektin loppupuolella toteutettiin verkossa Emerald Island -niminen ympäristöaiheinen verkkokurssi esimerkkinä simulaatiomuotoisesta verkkokurssista. Kyseinen kurssi oli suunniteltu jo ennen E-ducation -projektia Telsi-oppimisympäristöön. "Verkkokurssin suunnittelun ja toteutuksen alkeet opettajille ja kouluttajille" -kurssin oppilaille annettiin Emerald Island -kurssin avulla mahdollisuus nähdä ja seurata, kuinka kokonaan verkossa toteutettu kurssi toimii verkossa.

Johanna Venäläinen tekee Emerald Island -kurssista keväällä 2002 gradun Joensuun yliopistoon tarkoituksenaan tutkia verkossa toimivaa simulaatiota opetusmenetelmänä.

E-ducation -projektin oppimisympäristön internet -osoite, käyttäjätunnus ja salasana

E-ducation -projektin OPTIMA-oppimisympäristön osoite internetissä on: https://optima.discendum.com

käyttäjätunnus: Vierailija, salasana: edu

Yllämainituilla käyttäjätunnuksilla kuka tahansa internetin käyttäjä pääsee vapaasti tutustumaan E-ducation -projektin verkkomateriaaleihin. Alla näkyy, miltä E-ducation -projektin aloitussivu näyttää tällä hetkellä:

Linnalan E-ducation -projektin kotisivu internetissä ja oppimisympäristön linkittäminen opiston kotisivulle

E-ducation -projektille on tehty yhden lähiopetuspäivän HTML-harjoitusten yhteydessä kotisivu, joka korvataan uudella sivustolla joulukuun 2002 aikana. Linnalan opiston atk-opettaja suunnittelee parhaillaan uutta sivustoa, jota on tarkoitus hyödyntää ja kehittää vuonna 2003 E-ducation II -projektin tarpeisiin. Kotisivulle pääsee OPTIMA-oppimisympäristöstä E-ducation-projekti -nimisestä kansiosta.

E-ducation -projektin käytössä oleva OPTIMA-oppimisympäristö on linkitetty Linnalan opiston kotisivulle, ja opiston kotisivulta pääsee suoraan E-ducation -projektin oppimisympäristöön ja siellä oleviin materiaaleihin Vierailija-tunnuksella ja edu-salasanalla.

Projektin toteutus ja projektin vastuuhenkilöt

Projektin ohjaajina ja tutoreina on toiminut kaksi Linnalan englannin tuntiopettajaa Johanna Venäläinen ja Säde Kallioinen-Ahonen. Johanna Venäläinen on toiminut projektivastaavana. Linnalan opiston rehtori Jukka Järvisalo on toiminut projektin yhteyshenkilönä yhteishankkeessa mukana olevien yhteistyökumppaneiden välillä ja vastannut projekti-rahoituksesta.

Projektin koulutus on hankittu mahdollisimman ammattitaitoisilta verkko-opetuksen ja äänenkäsittelyn asiantuntijoilta.

Projektissa ohjaajien/tutoreiden lisäksi kouluttajina ovat toimineet:

Verkkopedagogiikka: Verkkokouluttajat Eric Rousselle (Discendum Oy, Oulu) ja Juha Kuusela (Internetix Oy) sekä Leena Sundqvist (Amiedu, Espoo) Äänitiedostojen käsittely: Kouluttaja/tuottaja Minna Surakka (Nettiradio Mikaeli/Joensun yliopiston Savonlinnan Kampus) Kotisivun teko, HTML-kieli, Net Meeting: Linnalan opiston ATK-opettaja Markku Lybeck Verkon resurssien hyödyntäminen: Juha Pasanen (Joensuun vapaaopisto)

Projektin aikataulu, sisältö ja eteneminen

Projekti on edennyt laaditun projektisuunnitelman mukaisesti. Alla on tarkempi selvitys siitä, mitä projektin missäkin vaiheessa on tehty.

Toukokuu 2001

Projektin sisällön suunnittelu.

Kesäkuu 2001

Hankesuunnitelman läpikäynti, koulutuksen suunnittelu, yhteydenotot eri osapuoliin, verkko-opetusmateriaaleihin tutustuminen, oppimis-ympäristöstä sopiminen sekä työnjaon suunnittelu.

Elokuu 2001 28.8.2001 kello 10.00 - 14.00

Yhteispalaveri yhteistyöhankkeessa mukana olevien kansalaisopistojen edustajien kanssa Kuopion kansalaisopistossa. Paikalla oli edustajia Sisä-Savon kansalaisopistosta, Kuopion kansalaisopistosta, Jyväskylän maalaiskunnan kansalaisopistosta ja Linnalan opistosta rehtori Jukka Järvisalo.

Syyskuu 2001

Koulutuksesta sopiminen Linnalan opiston ulkopuolisten kouluttajien kanssa, "Verkkokurssin suunnittelun ja toteutuksen alkeet opettajille ja kouluttajille" -kurssikokonaisuuden sisällön suunnittelu ja kurssiesitteen laatiminen.

Lokakuu 2001 5.10.2001

Tiedottaminen alkavasta kurssista eri oppilaitoksiin sekä Linnalan opiston infotilaisuus paikallisen sanomalehti Itä-Savon kanssa E-ducation -projektista

Lokakuu 2001 12.-14.10.2001

Projektin ohjaajat/tutorit Johanna Venäläinen ja Säde Kallioinen-Ahonen osallistuivat "Kulttuurikielioppia" ja verkko-oppimista käsittelevään kielten opettajien seminaariin Pohjolan kansanakatemiassa Göteborgissa.

Lokakuu 2001 Lauantai 20.10.2001 kello 10.00 - n. 16.00

"Verkkokurssin suunnittelun ja toteutuksen alkeet opettajille ja kouluttajille" -kurssi alkoi Linnalan opistossa lähiopetustilaisuudella. Mukaan kurssille ilmoittautui 16 eri kouluasteiden opettajaa.

1. Lähiopetuspäivän sisältö

· Discendum Oy:n edustajan Eric Roussellen luento aiheena verkkokurssin suunnittelu, Discendum Oy:n uusimpaan OPTIMA-oppimisympäristöön tutustuminen · OPTIMA-ympäristön Viestit-toiminnon käyttö, harjoittelua · Käyttäjätunnukset ja salasanat kurssilaisille · OPTIMAn HTML-editorin käyttö · Kurssin tavoitteet, aikataulu ja käsikirjoitus · Etätehtävät kurssilaisille

Marraskuu 2001 Sunnuntai 11.11.2001 kello 10.00 - n. 16.00

2. Lähiopetuspäivä

· Käytiin läpi joitakin kurssilaisten kurssisuunnitelmia tutorien kanssa · Kouluttaja Amiedun ATK-opettaja ja verkkokouluttaja Leena Sundqvist kertoi verkkokurssin suunnittelusta ja verkkomateriaalin rakenteesta

· Leenan ohjauksessa harjoiteltiin: · OPTIMA-ympäristön käyttöä mm. omien kansioiden tekoa OPTIMA-kurssiympäristöön, tekstien ja kuvien tuomista OPTIMAAN, linkkien tekemistä, taustakuvien käyttämistä · Kurssilaisille esiteltiin kurssiympäristössä oleva Linkkiluettelo, jossa on hyödyllisiä linkkejä opiskelijoille; tutustuttiin myös muutamaan verkkokurssiin · Etätehtävät kurssilaisille

Marraskuu 2001 Lauantai 24.11.2001 kello 10.00 - n. 16.00

3. Lähiopetuspäivä

· Kouluttaja Linnalan opiston atk-opettaja Markku Lybeck · Kotisivun teko HTML-kielellä · Etätehtävät kurssilaisille

Joulukuu 2001 Sunnuntai 9.12.2001 kello 9.30 - n. 15.30

4. Lähiopetuspäivä

· Kouluttaja Linnalan opiston atk-opettaja Markku Lybeck · E-ducation -projektin kotisivun aloittaminen · Net Meeting -koulutus ja käytännön harjoittelu

· Kouluttaja Minna Surakka (Nettiradio Mikaeli/Joensuun yliopiston Savonlinnan Kampus) · Äänitiedostojen tekeminen ja käsittely sekä äänitiedostojen liittäminen OPTIMA-ympäristöön · Etätehtävät kurssilaisille

Joulukuu 2001 Lauantai 15.12.2001 kello 11.00 - 14.00 5. Lähiopetuspäivä

· Kouluttajat tutorit Johanna Venäläinen ja Säde Kallioinen-Ahonen · Käytiin läpi OPTIMA-ympäristöön liittyviä asioita ja materiaalin tuottamista OPTIMAAN kurssilaisten toiveiden ja kysymysten mukaisesti

Tammikuu 2002 Lauantai 19.1.2002 kello 10.00 - n. 16.00 6. Lähiopetuspäivä

· Kouluttaja Markku Lybeck · Kertausta kotisivujen tekemisestä ja sivujen siirtämisestä internettiin · Tutustuminen HOT POTATOES -ohjelmaan, jolla saa tehtyä erityyppisiä tehtäviä verkkokurssiin (monivalintatehtävät, sanaristikot jne.) · Etätehtävät kurssilaisille

Helmikuu 2002 Lauantai 23.2.2002 kello 10.00 - n. 15.30 7. Lähiopetuspäivä

· Kuultiin kurssilaisten kokemuksia verkkomateriaalin tuottamisesta. Yksi kurssilaisista kertoi helmikuussa alkaneesta lähihoitajien monimuotokurssista, jonka kurssimateriaalin hän suunnitteli Optima-oppimisympäristöön verkkoon. · Harjoiteltiin materiaalin tuottamista eri tavoin Optima-ympäristöön tutoreiden ohjauksessa

 

Maaliskuu 2002 Lauantai 16.3.2002 kello 9.30 - n. 15.30 8. Lähiopetuspäivä

· Kerrattiin HTML-kieltä, kotisivun tekoa ja monivalintaharjoitusten tekoa HOT POTATOES -ohjelmalla. Lisäksi kaikille avattiin oma kotisivu internettiin. Kouluttaja Markku Lybeck.

· Kaksi kurssilaista kertoi kokemuksiaan verkkomateriaalin tuottami-sesta, verkkokurssin toteuttamisesta ja tutoroinnista. He olivat toteuttaneet Varkauden ammattikorkeakoulussa atk-aiheisen verkkokurssin nimeltään "Laitteistot ja käyttöjärjestelmät -kurssin Windows 2000 -osuus". Kyseisen kurssin materiaali oli Verkkosalkku -nimisessä oppimisympäristössä internetissä. Lopuksi keskusteltiin yleisesti verkkokurssin toteuttamisen erityispiirteistä.

Huhtikuu 2002 Torstai 11.4.2002 kello 17.30 - n. 20.00

· Luento klo 17.30 Linnalan kahviossa aiheena "Mikä verkossa on arvokasta" sekä Internetix-verkkoympäristön esittely atk-luokassa alkaen klo 18.30 · Luennoitsijana Juha Kuusela Internetixistä

Huhtikuu 2002 Lauantai 27.4.2002 kello 10.00 - n. 15.30 9. Lähiopetuspäivä

· Net Meeting-palaveri Kuopion kansalaisopiston kanssa. Palaverin aikana kerrottiin kuulumisia kummastakin opistosta ja testattiin Net Meeting-ohjelmaa. · Net Meeting -ohjelman kertaus kouluttajana Linnalan opiston atk-opettaja Markku Lybeck · Säde Kallioinen-Ahonen kertoi tehokkaasta tiedonhausta internetissä · Kertausta äänen liittämisestä nettisivuille; kouluttajana Minna Surakka Nettiradio Mikaelista · Palautekeskustelu "Verkkokurssin suunnittelun ja toteutuksen alkeet" -kurssista ja keskustelua kevään ja syksyn 2002 koulutuksesta.

 

Kesäkuu 2002 15.6.2002 Yhteishankkeen palaveri ja koulutustilaisuus Savonlinnassa Linnalan opistossa. Aiheina olivat NetMeeting, Hot Potatoes-ohjelma sekä yhteishankkeessa mukana olevien opistojen hankkeiden esittely. Läsnä palaverissa olivat Jukka Järvisalo, Johanna Venäläinen ja Säde Kallioinen-Ahonen Linnalan opistosta, Pekka Kaartinen Kuopion kansalaisopistosta ja Pirkko Pollari Jyväskylästä. Linnalan opistosta kouluttajana oli atk-opettaja Markku Lybeck. Pekka Kaartinen esitteli ja antoi koulutusta Hot Potatoes-ohjelman käytöstä.

Elokuu 2002 15.-16.8.2002

Projektin ohjaajat Johanna Venäläinen ja Säde Kallioinen-Ahonen osallistuivat Jyväskylässä järjestettyyn EUROCALL -seminaariin kehittääkseen omaa ammattitaitoaan verkkokouluttajina ja löytääkseen uusia yhteistyökumppaneita verkkoalalta. He esittelivät lisäksi Emerald Island -verkkokurssin seminaarissa esimerkkinä simulaatiomuotoisesta englannin verkkokurssista.

Syyskuu 2002 8.-10.9.2002

Johanna Venäläinen ja Säde Kallioinen-Ahonen osallistuivat Leonardo da Vinci eLearning Workshop ja Contact Seminar -nimiseen seminaariin Espoossa tarkoituksena löytää yhteistyökumppaneita ja saada tietoa verkkokoulutuksen tilanteesta eri puolilla Eurooppaa.

Lokakuu 2002 Lauantai 26.10.2002 kello 10.00 - 15.00

Yhteishankkeen tapaaminen ja koulutuspalaveri Kuopion kansalaisopistossa, jossa läsnä olivat Pekka Kaartinen Kuopion kansalaisopistosta, Johanna Venäläinen Linnalan opistosta, Helena Thomas Sisä-Savon kansalaisopistosta, Katre Käärid Sisä-Savon kansalaisopistosta, Iiris Fabritius Kuopion kansalaisopistosta, Ritva Mäkinen Kuopion kansalaisopistosta ja Tarja Liljeroos Kuopion kansalaisopistosta.

Koulutusaiheina palaverissa olivat Mindmanager-ohjelma, jota koulutti Kirsi Heiskanen Kuopion Aikuiskoulutuskeskuksesta. Verkkokouluttaja Timo Katajisto Kuopion koulutuspalvelukeskuksesta kertoi verkkopeda-gogiikasta. Lisäksi yhteishankkeessa mukana olevien opistojen edustajat kertoivat omista hankkeistaan.

Marraskuu 2002 Lauantai 23.11.2002 kello 14.00 - n. 16.30 10. Lähiopetuspäivä

· Koulutusta aiheena "Internetin hyödyntäminen kielten opetuksessa" (Mitä kielenopiskeluresursseja on tarjolla internetissä? Miten näitä resursseja voi helposti liittää osaksi omaa opetustaan? Miten toimia, jos haluaa oman opiskeluympäristön ilmaiseksi?) · kouluttajana Juha Pasanen Joensuun vapaaopistosta

Loka-joulukuu 2002 Mallikurssin EMERALD ISLAND toteutus Linnalan opistossa loka-joulukuun aikana 2002. Kurssilaisilla oli mahdollisuus päästä seuraamaan, kuinka simulaatiota käytetään opetusmenetelmänä verkossa kokonaan toteutettavalla englannin ympäristöaiheisella kurssilla.

2.2.3. Jyväskylän maalaiskunnan virtuaalikouluhanke

Jyväskylän maalaiskunnan kansalaisopiston hankkeen vastuuhenkilönä on ollut opiston rehtori Marja Peltonen, joka on laatinut hankkeesta raportin. Verkkokurssihanke oli nimeltään Your Virtual Suitcase ja sitä oli toteuttamassa Jyväskylän lähialueelta kuuden kansalais- ja työväenopiston englannin opettajat.

Verkkokurssin www-sivut -projektilla haluttiin kehittää kansalaisopistojen tarpeisiin malli helppokäyttöisestä, laajalle käyttäjäkunnalle helposti avautuvasta opiskeluympäristöstä verkossa. Hankkeen tavoitteena oli laatia yksinkertainen kotisivusto englannin monimuotokurssia varten. Englanti valittiin aineeksi siksi, että sen kysyntä on suurta ja aineistoa löytyy verkosta helposti. Koska kyseessä on kielikurssi, pidettiin tärkeänä monimuotoisuutta, eli kurssin mahdollinen toteuttaminen edellyttää myös kontaktiopetusta.

Tavoitteena oli laatia sivusto, joka on opiskelijan kannalta selkeä käyttää ja opettaja pystyy sitä helposti päivittämään. Englannin verkkokurssin myötä opiskelijat oppivat hyödyntämään Internetiä opiskeluvälineenä ja tutustuvat verkko-opiskelun mahdollisuuksiin. Kynnys opiskella verkossa jatkossakin madaltuu ja mahdollisuudet käyttää edistyneempiä sovelluksia lisääntyvät.

Verkkokurssin www-pohja -hankkeen eteneminen

Englannin monimuotokurssin verkkosivut saatiin valmiiksi elokuussa 2002. Kolmessa opistossa tarjottiin syksyllä 2002 kurssi nimeltä Your Virtual Suitcase. Kurssi pidettiin Jyväskylän maalaiskunnan kansalaisopiston lisäksi Jämsän työväenopistossa, Äänekosken kansalaisopistossa ja Mikkelin kansalaisopistossa. Jyväskylän maalaiskunnan kansalaisopiston kurssia mainostettiin myös Lievestuoreen ja Suonenjoen kansalaisopistojen opinto-ohjelmissa.

Kurssi esiteltiin opinto-ohjelmissa seuraavasti:

"Your virtual suitcase - englannin kielen verkkokurssi" Joukko innokkaita kieltenopettajia on laatinut Sinulle matkailu- ja kulttuuripainotteisen Internet-kurssin, jolla vieraillaan mm. teatterissa Lontoossa, herkutellaan kalifornialaisessa ravintolassa, tutkitaan nähtävyyksiä Australiassa ja lähetetään sähköinen postikortti ystäville! Verkkomateriaali tarjoaa myös mahdollisuuden kieliopin, sanaston, kirjoittamisen ja kuullunymmärtämisen harjoitteluun omaan tahtiin.

Kokoonnumme joka toinen viikko (yhteensä 10 kertaa 9.9. alkaen) verryttelemään suullista kielitaitoa ja muina aikoina työskentelemme Internetiä ja sähköpostia hyödyntäen. Jokaisella kokoontumiskerralla on oma teemansa. Kurssi soveltuu englantia useamman vuoden kansalaisopistossa opiskelleille sekä myös lukiolaisille kertauskurssina. Osallistuminen edellyttää Internet-selaamisen perusteiden hallintaa ja mahdollisuutta käyttää Internet-yhteyttä esim. kotona tai työpaikalla. Kurssin alussa ohjataan verkko-oppimateriaalin käyttöön ja tarvittaessa hankitaan oma sähköpostiosoite. "

Kaikki neljä tarjottua kurssia käynnistyi. Opiskelijoita kursseilla oli seuraavasti: Jyväskylän maalaiskunta 8 Äänekoski 7 Jämsä 10 Mikkeli 10

Opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia kyseltiin kurssin aikana, noin puolessa välissä kurssia.

2.2.4. Sisä-Savon kansalaisopiston virtuaalikouluhanke

Sisä-Savon kansalaisopiston raportin on laatinut koulutussuunnittelija Helena Thomas.

a Hankekuvaus

Sisä-Savon kansalaisopisto haki marraskuussa 2000 hankerahoitusta Kielten monimuoto-opetuksen kehittämistä varten. Tavoitteena oli tuoda harvinaisempien kielten opetus lähemmäksi opiskelijoita harvaan asutulla Sisä-Savon alueella. Hankkeeseen oli löydetty sopiva kurssin pääopettajaksi ja kurssin suunnittelijaksi katsomamme henkilö.

Alkuvuodesta 2001 Kuopion kansalaisopisto lähestyi meitä Virtuaalikouluhankkeen muodossa, jossa tarkoituksena oli koota yhteen samantapaiset hankkeet ja oppia niistä toinen toisiltamme. Päätimme lähteä mukaan. Myöhemmin kuitenkin saimme omalle hankkeellemme kielteisen päätöksen. Sen lisäksi hankkeeseemme toteuttajaksi hankittu henkilö jäi pois opettajakunnastamme. Jäimme kuitenkin partneriksi Virtuaalikouluhankkeen yhteiseen osaan. Opiston omat tavoitteet

· Yhteistyöverkon luominen eri opistojen kielten opettajien välille · Partnereiden hankkeiden toteutumisen seuraaminen, niistä oppiminen ja uusien hyvien käytänteiden kuuleminen · Opiston omien opettajien perehdyttäminen kielten monimuoto-opetukseen ja verkkopedagogiikkaan · Opettajien tietotekniikkataitojen parantaminen · Verkkokurssien tekemiseen tarvittaviin ohjelmiin tutustuminen · Oman monimuotokurssin suunnitteleminen

b. Miten hanke eteni; kuka toteutti, missä toteutti ja miten toteutettiin, mitä ongelmia.

Toiminta

Hanke käynnistyi elokuussa 2001 yhteistyöopistojen yhteisessä tapaamisessa, minkä Kuopion kansalaisopisto järjesti Kuopiossa. Palaverissa sovittiin yhteisistä tavoitteista ja taloudesta sekä työnjaosta mukana olevien opistojen kesken. Mukana olivat rehtori Päivi Majoinen ja kielen opettaja Helena Thomas. Sisä-Savon kansalaisopiston oma hankesuunnitelma esiteltiin palaverissa.

Opiston kaikkia kielten opettajia on kannustettu osallistumaan tietotekniikka- ja monimuoto-opetusta käsittelevään koulutukseen, jota on ollut tarjolla sekä hankepartnereiden että ulkopuolisten koulutuksen tarjoajien järjestämänä. Koulutustilaisuuksiin ja palavereihin sivutoimisten tuntiopettajien on ollut vaikea osallistua yksittäisiä opettajia lukuun ottamatta. Opettaja Helena Thomas on koonnut eri kielten opettajille monimuoto-opetukseen ja verkkopedagogiikkaan liittyvää materiaalia itseopiskeluun sekä kunkin kielen opetukseen liittyviä Internet-linkkejä. Lisäksi kieliryhmille on järjestetty mahdollisuus käyttää atk-luokkaa.

Keväällä 2002 järjestettiin hankkeen partnereille yhteinen palaveri Suonenjoella, johon osallistui oman henkilökunnan lisäksi neljä partneria. Tilaisuudessa käytiin läpi hankkeen nykyinen tilanne sekä suunniteltiin tulevaa ohjelmaa. Siellä myös esiteltiin partnereiden työstämät hankkeet.

Sisä-Savon kansalaisopistossa toteutettiin työkaudella 2001-02 kaksi kielikurssia, joihin tietotekniikan käyttö oli integroitu.

Englannin keskitason kurssi

Kurssin verkko-opetus toteutettiin yhteistyössä Rovalan opiston samantasoisen ryhmän kanssa. Opistoilla oli käytössä TELSIPRO-oppimisalusta. Kurssin opettajat valmistivat oppimisalustalle oppikirjan kappaleisiin liittyvää opintomateriaalia, jota oppilaat voivat käyttää sekä itseopiskelussa että oppitunneilla, jolloin oppilailla oli mahdollisuus työskennellä koneilla yksin tai pareittain. Oppilaat vaihtoivat kuulumisia ja mielipiteitä aiheisiin liittyvistä asioista toisen opiston oppilaiden kanssa. Oppilaat kokivat yhteydenpidon jännittäväksi ja motivoivaksi. Opettajat eivät tarkoin korjanneet tuotoksia, vaan antoivat ohjausta tarvittaessa. Kaikki opiskelijat olivat jossain määrin käyttäneet tietokonetta, joten koneen käytön harjoitteluun ei ollut tarvetta käyttää aikaa.

More English (englannin ylemmän keskitason kurssi)

Kurssilla käytettiin oppikirjana Fast Track English 2. Autenttista ja ajankohtaista lisämateriaalia ja kielioppiharjoituksia haettiin Internetistä. Useimmat oppilaat kokivat lisätehtävät virkistävinä ja motivoivina, mutta vaikka tietotekniikan käyttö opetuksessa oli mainittu kurssitiedotteessa, kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan olleet kovin kiinnostuneita tietokoneella tehtävistä harjoituksista. Lähes kaikki opiskelijat olivat tietokoneen käyttäjiä, joten itse tekniikan käyttöön opastamiseen ei tarvinnut käyttää aikaa. Pyrimme myös järjestämään oppilaille kumppaneita ajatusten vaihtoon sähköpostin välityksellä tanskalaisesta aikuisoppilaitoksesta, mutta oppilaiden ikäeron vuoksi hanke raukesi.

Edellisen lisäksi ranskan tuntiopettaja käytti tietotekniikkaa ja sähköpostia yhteydenpitovälineenä toisen kunnan alueella oleviin ranskan kielen itseopiskelijoihin, joilla ei muuten ollut mahdollisuutta osallistua opetukseen. Ongelmana useilla oli puutteelliset tietotekniikan taidot ja sähköiset välineet.

Syyskaudella 2002 käynnistyi ranskan kielen työpajatyyppinen opiskelumuoto. Osa opiskelijoista on vasta-alkajia, osa jo jonkin verran kieltä opiskelleita. Opettaja ohjaa ryhmää soveltamalla erilaisia työtapoja eri tasoisille opiskelijoille, joista yhtenä työtapana on tietotekniikan hyväksikäyttö kielen opiskelussa. Opettaja antaa yhdelle ryhmälle autenttista ranskankielistä opiskelumateriaalia sekä kielioppi- ym. itseohjautuvia tehtäviä internetistä sillä aikaa, kun toinen ryhmä on opettajan henkilökohtaisessa ohjauksessa. Kurssi jatkuu kevääseen 2003.

Hankkeen yhtenä haasteellisena seikkana on ollut kielten tuntiopettajien motivoiminen osallistumaan hankkeen järjestämiin koulutuspäiviin Kuopiossa (26.10.2002) ja Jyväskylässä (23.11.2002). Kuopioon saatiin mukaan kaksi opettajaa ja Jyväskylään kolme.

Alkuun

3. ARVIOINTI

3.1. OPISTOJEN YHTEISTYÖ

Hankkeen yleinen osa oli tavoitteeltaan kolmijakoinen: yhtenä tavoitteena oli rakentaa yhteistyöverkosto opistojen välille kielten opetuksen mahdollisuuksien ja menetelmien kehittämiseksi, toisena tavoitteena kehittää opistojen kielten opettajien pedagogisia ja tietoteknisiä valmiuksia ja kolmanneksi selvittää, toteuttaa ja kehittää paikallisiin oloihin soveltuvia virtuaali- ja monimuoto-opetuksen malleja ja menetelmiä aikuisten kielten opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi.

Toimintamuotona yhteistyön kehittämisessä olivat tilaisuudet, joissa suunniteltiin yhteisiä linjauksia, esiteltiin opistojen kokemuksia eri hankkeista ja tutustuttiin opettajiin ja oppilaitoksiin. Yhteydenpitoa ja verkkopedagogista keskustelua vauhdittamaan perustettiin Yahoo-palveluun keskustelufoorumi. Kokoontumistilaisuuksien välillä oltiin yhteydessä sähköpostitse ja puhelimella ja kokeiltiin Netmeeting- videoneuvottelujärjestelmää.

Voidaan sanoa, että yhteistyöverkostolle saatiin luotua perusta. Hyvät henkilökohtaiset kontaktit saatiin syntymään ja yhteydenotto ja ajatusten vaihto luontevaksi toiminnaksi.Yhteistyössä saatiin aikaan tiedotusta hankkeesta ja opistojen virtuaalikursseista ja houkuteltua mukaan uusia opettajia ja opiskelijoita verkko-oppimisen maailmaan ja annettua heille valmiudet hyödyntää uusia taitoja.

Yhteistyöverkoston syventäminen ja toiminnan selkeyttäminen jäi kuitenkin hieman keskeneräiseksi. Koordinoinnin vaihtuminen aiheutti lisätyötä. Uudella koordinaattorilla oli aluksi ns. "ylimääräinen"työ, kun oli perehdyttävä, mitä oli ennen häntä tapahtunut ja mikä oli järkevä uusi linjaus hanketoiminalle ja sitoa palapelin osat yhteen.

Pitkien välimatkojen ja aikatauluongelmien takia kaikista opistoista ei jokaiseen tilaisuuteen päässyt edustajia, jolloin yhteissuunnittelu ja ajatusten työstäminen eteenpäin jäi ohuemmaksi kuin olisi ollut suotavaa. Verkkopedagoginen keskustelu ei lähtenyt käyntiin ajatellusti, koska keskustelufoorumin käyttöön otossa oli teknisiä vaikeuksia ja aihe ei saanut aikaan suurta mielipiteenvaihtoa.

Yhteydenpitovälineistä testattiin Netmeetingin soveltuvuutta. Kuopion ja Jyväskylän maalaiskunnan välillä yritettiin toteuttaa myös yksi kokous Netmeeting-ohjelmaa käyttäen, mutta Jyväskylässä ilmeisesti palomuurit estivät kuvan näkymisen kunnolla. Myöskin Kuopion ja Savonlinnan yhteyskokeilussa kuvan ja äänen eriaikainen siirtyminen antoi kömpelön vaikutelman välineestä. Savonlinnassa pidetyssä kokouksessa laitteistoa kokeiltiin oppilaitoksen sisällä ja silloin se toimi. Sisä-Savolla laitteistoa ei ollut käytössä.

Pedagogista ja tietoteknistä koulutusta on hankkeen aikana annettu useista teemoista. Savonlinnassa on koulutettu opettajia verkkokurssin laatimiseen ja madallettu kynnystä alkaa tuottaa itse materiaalia verkkoon. Lisäksi Optima-oppimisympäristön soveltuvuutta kansalaisopistokäyttöön on testattu (ks. lisää E-ducation raportista). Lisäksi pidettiin 15.6.2002 Savonlinnassa koulutuspäivä, jossa aiheina olivat Net Meeting, verkkomateriaalin tuottaminen vuorovaikutteisella Hot Potatoes -ohjelmalla ja tutustuminen verkkokursseihin käytännössä.

Elokuussa 2002 Kuopio järjesti pedagogisen koulutustilaisuuden simulaatiopohjaisista mielikuvitusyhteisöistä, joista on tehty verkkosovelluksiakin. Kuopion toisessa koulutustilaisuudessa 26.10.2002 perehdyttiin ajatuskarttojen tekoon Mindmanager-ohjelmalla, dialogiseen oppimiseen sekä, Manhunt- ja Emerald Island -nettikursseihin.Jyväskylän maalaiskunnan tilaisuus oli 23.11.2002 ja siellä kuultiin kielten Dialang-testausjärjestelmästä verkossa, verkko-opiskelun erityispiirteistä ja verkkokurssin pedagogisista näkökulmista.

Täydennyskoulutusta on siis saatu projektin aikana toteutettua varsin runsaasti ja levitettyä verkkopedagogiikkaan ja virtuaalioppimiseen liittyvää osaamista yhteistyöoppilaitosten välillä ja sisäisesti sekä muihinkin oppilaitoksiin. OPH:n rahoituksen turvin on saatu myös uusia tuntiopettajia mukaan kokeilemaan kursseillaan tietotekniikan yhdistämistä kielten opetukseen. Useimmat ovat lähteneet innostuneesti liikkeelle, vaikka uuden oppiminen ja tietotekniikkaan perehtyminen on ollutkin toisinaan työlästäkin.

Hankkeen avulla aikuisten kieltenopiskelumahdollisuuksia on Itä-Suomen alueella saatu parannettua ja kehitettyä erityisesti kurssitarjonnan monimuotoisuutta. Koulutuksellisesti aikaisemmin jossain määrin epätasa-arvoisessa asemassa olleet syrjäseutualueet ovat nyt voineet ottaa osaa opetukseen virtuaalisesti omalta paikkakunnaltaan ja heidän ei ole tarvinnut liikkua lähiopetuksen takia viikoittain pitkiä matkoja. Opiskelijapalautteet ovat olleetkin varsin myönteisiä tämän tyyppisen opetuksen suhteen.

3.2. OPISTOJEN ERILLISHANKKEET

Opistoilla oli lähinnä englannin opetukseen ja täydennyskoulutukseen painottuvia virtuaalihankkeita. Hankkeiden avulla tavoitettiin uusia kohderyhmiä perinteisen opetuksen rinnalle ja saatiin levitettyä verkko-oppimisen osaamista ja tietoa sen mahdollisuuksista sekä opettajien että kurssien käyttäjien keskuuteen.

Käytännössä virtuaalikurssit ovat jakautuneet siten, että lähiopetus on vuorotellut internet-työskentelyn kanssa, ja tietoverkko-oppimista on ollut tukemassa tutorointipalvelut.

3.2.1. Kuopion kansalaisopiston virtuaalikouluhanke

Miten oma hanke sujui?

Kuopion kansalaisopiston hanke on ollut järjestää lukuvuonna 2001 (syksy)-2002 (kevät) englannin keskitason monimuotokurssit, jotka toteutettiin samanaikaisesti Kuopion kaupunkialueella sekä Karttulan ja Vehmersalmen maaseutuosastoissa.

Kurssit koostuivat seuraavista osioista: lähijaksot, ohjatut etäopiskelujaksot, henkilökohtainen sähköpostitutorointi, ohjattu ATK-avusteinen itseopiskelu paikallisessa ATK -luokassa, kurssisivut verkossa. Syksyllä 2001 järjestettiin kurssi Englantia monimuotoisesti (29 tuntia, kurssimaksu 180 mk) ja keväällä 2002 jatkokurssina Englanti IV maailmalla (28 tuntia/30,27 €). Oppikirja: English for You3 (Otava).

Kursseille osallistui maksimimäärä opiskelijoita (17/16 opiskelijaa). Kursseilla oli kaksi opettajaa: Minna Hirvonen (lähijaksot, sähköpostitutorointi ja Karttulan ATK -ohjaus) ja Anne Muraja (Vehmersalmen ATK -ohjaus). Opettajat osallistuivat myös aktiivisesti materiaalin tuottamiseen verkkosivuja varten. Kurssit toteutuivat mielestämme hyvin.

Mitä on opittu?

Kyseisten ja opistossa jo aiemmin järjestettyjen monimuotokurssien yhteydessä on korostunut se, että kurssien vaatimat tuntimäärien ja suunnittelu- ja opetustyön tarve, ja niistä aiheutuvat kustannukset, pitää arvioida realistisesti. Monimuotokurssit vaativat paljon opetustunteja, varsinkin, jos niihin sisältyy henkilökohtainen tutorointiosio. Ilman ulkopuolista rahoitusta (OPH) kyseisiä kursseja ei olisi voitu järjestää näin monipuolisina.

Mitä virtuaali/monimuoto-opetus on tarkoittanut oppimisen, opetuksen, suunnittelun, toteutuksen ja talouden näkökulmasta?

· Kielitiimi (ja suunnittelijat) on saanut lisää käytännön pedagogista kokemusta (kurssikokonaisuuden ja osioiden suunnittelu ja toteutus, yhteydet opiskelijoihin ja opettajiin) · toteuttamisen kokemusta (yhteistyö ja koordinointi osastojen välillä, opettajien kesken) · talous- ja suunnittelukokemusta (tuntiarviot, kustannuslaskenta, työsopimukset, talousseuranta) · teknistä kokemusta (www-sivujen suunnittelu, toteutus, ylläpito)

Opiston sisäinen yhteistyö eri osastojen välillä: Kielitiimi - Karttulan osasto - Vehmersalmen osasto Opettajien välinen yhteistyö (päätoimiset opettajat - tuntiopettajat) · suunnittelukokouksia, koulutusta · tuntiopettajien korkea sitoutuneisuus kurssien suunnitteluun ja toteutukseen

Mikä on ollut kokeilussa toimivaa, missä on kehittämistä?

Toimivaa:

· kurssien perusidea on osoittautunut toimivaksi · on saatu uudenlaista kurssitarjontaa maaseutuosastoille

Kehitettävää

· selkeä ja toimivampi talousseuranta helpottaisi työtä · kurssisuunnittelija voisi pitää kiinteämmin yhteyttä kurssiin (huomioitava suunnitteluvaiheessa) · palautejärjestelmä paremmaksi (opiskelijat, opettajat)

Liitteet : Opettajapalautteet: Minna Hirvonen, Anne Muraja

laatinut Eero Laitinen 28.5.2002

3.2.2. Linnalan opiston virtuaalikouluhanke

Mitä olemme saaneet aikaan E-ducation -projektissa?

1. E-ducation -toimintamalli yksinkertaisen ja edullisen verkko-opiskeluympäristön toteuttamiseksi Projektissa päädyttiin kokeilemaan OPTIMA-ympäristöä verkko-oppimisympäristönä vuoden 2002 ajan, koska OPTIMA-ympäristö saatiin veloituksetta opistolle pilottikäyttöön vuoden ajaksi Discendum Oy:ltä. Samanaikaisesti on pyritty kuitenkin etsimään edullisia ja käyttökelpoisia oppimisympäristövaihtoehtoja, jotka soveltuisivat kansalaisopiston oppimisympäristöksi. Tällaista valmista vaihtoehtoa ei kuitenkaan vielä ole löytynyt, joten E-ducation II -projektissa jatketaan oman oppimisympäristön suunnittelua ja kehittämistä tarkoituksena löytää mahdollisimman helppokäyttöinen ja tarkoituksenmukainen tapa toteuttaa kansalaisopistolle soveltuva oppimisympäristö. Linnalan opiston atk-opettaja kehittelee parhaillaan uutta sivustoa ja perehtyy sivuston toteuttamiseen parhaiten soveltuviin työkaluohjelmiin. Linnalan opiston omaa oppimisympäristöä ei siis vielä vuoden 2002 aikana saada valmiiksi, vaan oppimisympäristön kehittely jatkuu vuonna 2003 E-ducation II -projektin yhteydessä.

2. Äänen lisääminen verkko-oppimateriaaliin

Projektin aikana järjestettiin kaksi lähiopetuspäivää, joiden aikana perehdyttiin äänen käsittelyyn SoundForge -ohjelman avulla. Ensin äänitettiin ääntä minidisc-soittimeen mikrofonilla, ja sen jälkeen ääntä muokattiin ja se tallennettiin verkkoon sopivaan muotoon. Kokeilimme myös erilaisten efektien lisäämistä äänitiedostoihin. Lisäksi projektin aikana tutkittiin mahdollisuutta siirtää audio CD-levyllä olevaa ääntä verkkoon. Tässä yhteydessä huomasimme sen, etteivät suuret äänitiedostot toimi hyvin verkossa, koska niitä joutuu lataamaan kesken äänen toistumisen, jolloin ääni keskeytyy. Onnistuimme kuitenkin siirtämään audio CD:llä olevia äänitiedostoja verkkoon, vaikkakaan MP3-muotoon muunnetut tiedostot eivät kuitenkaan alkuperäisen suuren kokonsa puolesta toimineet verkossa ilman välilatausta. Jatkamme äänitiedostojen tutkimista edelleen vuoden 2003 projektissa päämääränämme löytää sellaiset ohjelmat ja sellainen käytäntö, joiden avulla kenen tahansa kieltenopettajan onnistuu lisätä verkkomateriaa-liinsa ääntä siten, että ääni toistuu verkossa laadukkaasti. Tuleviin verkkokursseihin tulemme tuottamaan ääntä huomattavasti pienempinä osioina, jolloin äänitiedostot toimivat verkossa moitteettomasti. Kokemustemme perusteella SoundForge-ohjelma soveltuu erittäin hyvin laadukkaiden äänititedostojen käsittelyyn verkossa sopivaan muotoon.

3. Net Meeting -ohjelman käyttökelpoisuus verkossa

Kokeilimme Net Meeting -ohjelmaa verkossa muutaman kerran ja totesimme, että ohjelman ja siihen liittyvän atk-tekniikan saaminen toimintakuntoon eri paikkakunnilla olevien opistojen välillä tuotti huomattavia vaikeuksia muun muassa opistojen palomuuriohjelmista johtuen. Lisäksi kokeillessamme Net Meeting -ohjelmaa huomasimme, että huolimatta nopeista tietokoneista ja nopeista internet-yhteyksistä, ääni ja kuva siirtyivät melkoisella viiveellä osapuolilta toisille. Tulimme siihen tulokseen, ettei Net Meeting ole kovinkaan käyttökelpoinen väline oppilaiden tai yhteistyökumppaneiden välisessä kommunikoinnissa tai yhteydenpidossa järjestelmän käyttöön liittyvien teknisten hanka-luuksien vuoksi. Järjestelmästä saatava käytännön hyöty ei vastaa sitä vaivannäköä, joka järjestelmän käyttöönotosta ja teknisistä varmis-teluista aiheutuu. Esimerkiksi Net Meetingin hyödyntäminen oppilaiden ja opettajan välisessä yhteydenpidossa vaatii liikaa teknistä tietämystä sekä opettajalta että oppilailta, ja näin ollen mahdollisuus epäonnistua on liian suuri.

Opettajien verkkokoulutus

"Verkkokurssin suunnittelun ja toteutuksen alkeet opettajille ja kouluttajille" -kurssilla mukana olleet opettajat ryhtyivät tuottamaan oman aineensa materiaalia OPTIMA-kurssiympäristöön hyvin yksilöllisesti, koska kullakin opettajalla oli hyvin erilaiset tavoitteet, motivaatio sekä ajalliset mahdollisuudet tuottaa omaa materiaalia oppimisympäristöön. Yhteenvetona voisi sanoa, että opettajat tuottivat omaa verkkomateriaalia melko vähän, ja suurin osa materiaalista syntyi lähiopetuspäivien aikana. Ilmeisesti kurssimateriaalia olisi pitänyt tehdä enemmän lähiopetuspäivien aikana tutorien tukemana, koska opettajilla ei tuntunut riittävän aikaa eikä innostusta tuottaa materiaalia omalla ajallaan. Saattaa olla, että heidän atk-valmiutensa osaltaan vaikuttivat siihen, ettei verkkomateriaalin tuottaminen kotoa käsin yksin onnistunut. Yksi kurssilaisista suunnitteli kuitenkin oman monimuotokurssin verkkoon lähihoitajille. Hän toteutti kurssin oppilaittensa kanssa helmi-maaliskuun 2002 aikana. Mielestämme kurssin toetutus onnistui erittäin hyvin, ja kurssin verkkomateriaali oli laadukasta sekä sisällöllisesti että visuaalisesti.

Kurssilla mukana olevat opettajat tutustuvat kurssin aikana OPTIMA-ympäristöön sijoitettuun opetusmateriaaliin ja siellä oleviin linkkeihin. Heille annettiin myös etätehtäviä, joita he suorittivat omaan tahtiinsa. Kurssilaiset saivat myös lähettää oppimisympäristössä toisilleen ja tutoreille viestejä. Tutorit olivat kurssilaisten käytettävissä, jos he tarvitsivat apua. Lisäksi tutorit antoivat tarvittaessa kurssilaisille palautetta ja neuvoja verkkokurssimateriaalin suunnitteluun liittyvissä pedagogisissa ja teknisissä asioissa.

Kurssilaiset perehtyivät lähiopetuspäivinä ja kotoaan käsin OPTIMA-oppimisympäristön käyttöön ja vaikutti siltä, ettei oppimisympäristön käyttöönotossa ollut suurempia vaikeuksia. Kun opiskelijat kokeilivat materiaalin tuottamista kotoa käsin, osalla ilmeni hankaluksia muistaa lähiopetuspäivän aikana läpi käytyjä asioita. Tässä tilanteessa opiskelijat ottivat yhteyttä tutoreihin, jotka palauttivat asioita kurssilaisten mieleen.

Kurssilaisten antama palaute verkkokurssilla opiskelusta on ollut hyvin myönteistä, vaikkakin osa lähiopetuspäivillä läpikäydyistä asioista on ollut vaativaa ja paljon uutta tekniikkaa sisältävää (esim. HTML-kieli ja äänitiedostojen käsittely). Osa opettajista on ollut sitä mieltä, että heistä on tullut rohkeampia internetin käyttäjiä verkkokurssimme aikana. Osa opettajista on kurssin aikana tuottanut ensimmäisen kerran elämässään jotakin omaa oppimateriaalia verkkoon. Erään opettajan antama kommentti kuvastaa hyvin useiden opettajien tuntemuksia verkkokoulutuksestamme: "On vastannut odotuksiani. Alussa tuntui huimalta, kun olisi pitänyt ryhtyä suunnittelemaan omaa kurssia, mutta tavoitteeni oli oppia koneen käyttöä enemmän ja se on toteutunutkin. On vaikea suunnitella omaa kurssia, jos tekniikka ei vielä ole oikein hallussa. Energia menee vielä koneen kanssa räpeltämiseen."

Osa opettajista on ollut hyvin intensiivisesti mukana lähiopetuspäivien aikana annetussa koulutuksessa, osa taas jäi pois lähiopetuspäiviltä ensimmäisten kokoontumisten jälkeen. Uskon, että monelle opettajalle kurssi on avannut aivan uuden maailman, jota he voivat halutessaan hyödyntää opetuksessaan joko suunnittelemalla materiaalia itse tai hyödyntämällä internetistä löytyvää valmista oppimateriaalia ja siellä olevia resursseja. Mielestäni olemme saaneet madallettua opettajien kynnystä siirtyä käyttämään verkkoa opetuksessaan. Opettajilla on kuitenkin oma työnsä sekä lisäksi oppituntinsa valmisteltavana koulupäivän jälkeen. Vaikuttaa siltä, etteivät opettajat ole kovin halukkaita käyttämään vapaa-aikaansa korvauksetta verkko-oppimateriaalin tuottamiseen etenkään, jos mate-riaalin tuottaminen on hankalaa atk-tekniikan vuoksi.

Yhteenveto

Mielestäni E-ducation I -projekti on onnistunut tavoitteissaan, vaikkakaan mitään kovin konkreettista ei vielä ole näkyvissä. Työmme on ollut tutkivaa, kokeilevaa, vertailevaa ja verkon mahdollisuuksia kartoittavaa. Myös opettajille antamamme koulutuksen tulokset tulevat todennäköisesti näkyviin vasta muutaman vuoden kuluessa, kunhan opettajat ovat saaneet riittävät perusvalmiudet ja itseluottamusta verkon hyödyntämisessä opetuksessaan.

Olemme vuoden ajan tutustuneet OPTIMA-oppimisympäristöön, joka mielestämme soveltuisi hyvin kansalaisopiston tarpeisiin helppokäyttöisyytensä vuoksi. OPTIMA soveltuisi myös hyvin eri oppiaineiden oppimateriaalin suunnitteluun ja verkkokurssien toteuttamiseen. Lisäksi OPTIMA on myös hyvin yhteensopiva verkossa jo olemassa olevien oppimateriaalien ja materiaalin suunnitteluohjelmien kanssa (esim. muilla ohjelmilla tehtyjen monivalintatehtävien käyttö verkkokurssin osana ja äänen liittäminen verkkokurssiin).

Kuitenkin OPTIMAn kaltaiset kaupalliset oppimisympäristöt tulevat käyttömaksuiltaan melko kalliiksi kansalaisopiston tarkoituksiin. Sen vuoksi jatkammekin oman oppimisympäristön ja siihen liittyvän simulaatiomallin kehittelyä vielä vuonna 2003 ja etsimme samalla käyttökelpoista ja helppokäyttöistä tapaa liittää ääntä verkkomateriaaliin.

Projektin aikana on selkeästi käynyt ilmi, että verkkomateriaalin suunnittelussa on tärkeää olla käytettävissä sellaisia henkilöitä, joilla on hyvä atk- ja verkkotietämys. Tavallinen keskiverto-opettaja tarvitsee selkeästi atk-teknistä tukea pystyäkseen tuottamaan toimivaa ja laadukasta oppimateriaalia verkkoon. Sama koskee oppimisympäristön suunnittelua - myös siinä tarvitaan atk-tietämystä ja erityisesti verkko-osaamista, koska ilman sitä toimivan oppimisympäristön toteutus jää pelkäksi yritykseksi. Tästä syystä monet tahot ovatkin päätyneet ostamaan joko valmiin oppimisympäristön käyttöönsä tai sitten antaneet oppimisympäristön suunnittelun ja toteutuksen verkkoammattilaisten tehtäväksi keskittyen itse pelkästään sisällön suunnitteluun ja tuottamiseen. Mielestäni olisikin tärkeää miettiä, miten paljon opettajien pitäisi atk-taitoja opetella, voidakseen tuottaa laadukasta verkkomateriaalia, vai olisiko kenties järkevämpää, että opettajat keskittyisivät oman aineensa hallintaan, ja antaisivat verkkoalan osaajien siirtää opettajien haluamat sisällöt verkkoon heidän haluamaansa muotoon. Yksi ratkaisu voisi olla edullinen (tai maksuton) opettajien käyttöön suunniteltu helppokäyttöinen oppimisympäristö, johon opettajien olisi vaivatonta siirtää opetusmateriaaliaan. Tällaista tarvittaisiin mielestäni kaikilla koulutusasteilla kalliiden kaupallisten oppimisympäristöjen rinnalla olevana vaihtoehtona.

Savonlinnassa 1.12.2002 Johanna Venäläinen E-ducation -projektin vastaava

LIITTEET · Selvitys projektivarojen käytöstä

3.2.3. Jyväskylän maalaiskunnan virtuaalikouluhanke

Opettajien arviointia projektista ja kurssista:

Kurssin suunnittelu työryhmässä oli erittäin antoisaa ja yhteiset tapaamiset suunnittelun lomassa tarpeellisia. Kieltenopetuksen suunnittelu oli tiimityötä parhaimmillaan. Yhteisten kurssisuunnitelmien laatiminen on kieltenopettajien parissa vielä harvinaista. Tämän projektin aikana kaksi opettajaa jopa toteutti kurssin tiimityönä.

Opettajien mielestä kurssit lähtivät käyntiin hyvin. Aloitusinfoa pidetään tärkeänä. Kurssien ilmapiiri on ollut myönteinen. Tekniikka-asioissa on syytä varautua opastamaan yllättävän paljon. Ainakin kurssin alkuvaiheessa on syytä varata atk-luokka kurssilaisten käyttöön ja harjoitella yhdessä surffailua ja tehtävien tekoa ja sanakirjojen käyttöä. Lähituntien väli (2 viikkoa) oli osan mielestä liian pitkä, sillä tehtävien teko jäi joka tapauksessa viime tippaan. Lähitapaamiset selvästi pönkittävät opiskelua. Yksi kurssin tavoitteista, eli itsenäisen työskentelyn lisääntyminen, ei kaikkien kohdalla toteutunut, sillä ihmiset ovat hyvin kiireisiä ja toisaalta kaikki eivät omista omaa tietokonetta tai nettiyhteydet puuttuvat.

Opiskelijoiden arviot kursseista:

Opiskelijat ovat pitäneet uutta monimuotokurssia erittäin mielenkiintoisena. Verkkomateriaalia pidetään kiinnostavana. Kaukana asuvat pitävät hyvänä kahden viikon taukoja lähitapaamisissa. Opettajalta saatava nopea palaute koetaan hyväksi. Tietotekniset taidot karttuvat englannin opiskelun ohessa. Lähituntien suurta merkitystä korostetaan. Toisaalta, muutamat keskeyttämään joutuneet eivät pystyneet osallistumaan lähitunneille edes joka toinen viikko.

Rinnakkaisprojekti Kuopion kansalaisopiston kanssa

Rinnakkaisprojektin tiimoilta osallistuttiin kahteen yhteistyöpalaveriin: Kuopiossa 28.8.2001 ja Suonenjoella 24.4.2002. Kuopion ja Jyväskylän maalaiskunnan välillä yritettiin toteuttaa myös yksi kokous Netmeeting-ohjelmaa käyttäen, mutta laihoin tuloksin. Ilmeisesti Jyväskylässä palomuurit estivät kuvan näkymisen kunnolla.

Sen lisäksi, että yhteishankkeeseen osallistuvat opistot tutustuivat toistensa hankkeisiin, järjestettiin kolme koulutustilaisuutta kaikkien opistojen kieltenopettajille. Savonlinnassa pidettiin 15.6. koulutuspäivä, jossa aiheina olivat Net Meeting, Hot Potatoes ja virtuaalihannkeiden esittelyjä. Kuopiossa oli koulutustilaisuus 26.10., jossa perehdyttiin Mindmanager-ohjelmaan, dialogiseen oppimiseen sekä, Manhunt- ja Emerald Island -nettikursseihin. .Jyväskylän maalaiskunnan tilaisuus oli 23.11. ja siellä kuultiin kielten Dialang-testausjärjestelmästä verkossa, verkko-opiskelun erityispiirteistä ja verkkokurssin pedagogisista näkökulmista.

Jatkosuunnitelmat

Suunnittelutyöryhmä on keskustellut mahdollisesta jatkohakemuksesta. Esiin on tullut ainakin seuraavat asiat:

a. Verkkosivuston kehittäminen entistäkin toimivammaksi ja sellaiseksi, että opiskelu olisi mahdollista toteuttaa myös ainoastaan verkossa tapahtuvana. Nykyinen kurssi perustuu hyvin vahvasti lähitunteihin.

b. Kieltenopettajien koulutustilaisuudessa Jyväskylässä nousi esiin ajatus espanjan kielen saamiseksi mukaan. Nykyisen hankkeen yhtenä tavoitteena oli, että nyt kehitetty verkkosivusto ja kurssin runko olisi helposti toistettavissa. Olisi mielenkiintoista kokeilla, miten kahden eri kielen opettajien yhteistyöllä voisi toteuttaa esim. juuri espanjan kielen monimuotoisen verkkokurssin.

Todennäköistä on, että näiltä aihealueilta haemme tammikuussa 2003 Opetushallitukselta rahoitusta kehittämistyöhön.

3.2.4. Sisä-Savon kansalaisopiston virtuaalikouluhanke

c. Mitä on opittu hankkeen avulla? Hyödyt ja haitat analyysissä opiston kannalta.

Yhteistyöverkko

Hanke on luonut mahdollisuuden ja sitouttanut mukana olevat opistot yhteistyöhön. Yhteisissä tapaamisissa olemme oppineet tuntemaan toisemme ja kunkin opiston toimintatavat, olemme päässeet seuraamaan toistemme kehittymistä verkkopedagogiikassa ja oppineet toisten menettelytavoista.

Hankkeen aikana syntyneitä verkkokursseja olemme markkinoineet kaikkien yhteistyöopistojen kautta. Yhteistyön avulla on opittu, että samoja verkkokurssi-ideoita ei kannata lähteä rakentamaan valmiiksi tuotteiksi eri opistoissa, vaan on hyödyllisempää laajentaa kurssin markkinointialuetta.

Koulutus

Opettajakunnan kouluttaminen tietotekniikan hyväksikäyttöön ja verkko-opettamiseen on ollut yksi hankkeen keskeisiä tavoitteita. Koulutustilaisuudet ovat olleet hyödyllisiä ja hyvin suunniteltuja ja ovat vastanneet partnereiden tarpeita. Opettajat ovat oppineet käyttämään uusia työkaluja opetusmateriaalin valmistuksessa kuten mm. HotPotatoes- ja MindMap-ohjelmia ja ovat perehtyneet Net-meetingin käyttöön.

Muita kuin varsinaiseen verkko-pedagogiikkaan perehtyneitä opettajia on ollut vaikea motivoida osallistumaan, vaikka koulutusta on suunnattu myös verkko-pedagogiikan perusteisiin. Yhtenä syynä on ollut se, että sivutoimisten opettajien on ollut vaikea irrottautua päätyöstään kaukana ja vaikeiden kulkuyhteyksien päässä tapahtuvaan koulutukseen. Toisaalta tuntiopettajien puutteelliset perustaidot tietotekniikassa ovat rajoittaneet näiden opettajien osallistumista varsinaisille verkkokurssin rakennuskursseille. Ne, jotka ovat päässeet mukaan, ovat sanoneet käsityksensä verkko-opettamisesta muuttuneen positiivisempaan suuntaan.

d. Mitä virtuaali-/ monimuoto-opetus on tarkoittanut oppimisen, opetuksen, suunnittelun, toteutuksen ja talouden näkökulmasta?

Oppiminen

Tietotekniikan hyväksikäyttö on tuonut luokkahuoneeseen kansainvälistä tuntua ja on lisännyt opiskelijoiden motivaatiota oppia kieltä. Aidot kielenkäyttötilanteet perinteisen tutun ja turvallisen luokkatilanteen ohella ovat piristäneet opiskelijoita ja antaneet rohkeutta kohdata todellisia tilanteita. Tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa on lisäksi ajanmukaista ja opistomme on näin mukana uusien opetusmenetelmien käytössä.

Suunnittelu ja opetuksen toteuttaminen

Opettaja joutuu miettimään jo kurssin ilmoittelussa, miten paljon maininta tietotekniikan käytöstä opetuksessa lisää tai toisaalta vähentää opiskelijoiden halukkuutta osallistua kurssille. Alkuvaiheessa tietotekniikan hyväksikäyttö opetuksessa on opettajan kannalta työlästä. Kurssille sopivan materiaalin seulonta vie enemmän aikaa kuin perinteisen painetun materiaalin hakeminen. Tässä kielenopettajat voisivat tehdä yhteistyötä ja jakaa toisilleen hyviä, valmiiksi etsittyjä linkkejä toisilleen. Sekä opettajan että opiskelijoiden teknisessä atk-osaamisessa voi olla puutteita, mikä vaikeuttaa sujuvaa opetustyötä. Tietokoneiden puute kieliluokissa on myös puute. Siirtyminen koulun eri osassa olevaan atk-luokkaan vie aikaa oppitunnista.

Talous Hankkeen rahoituksen turvin on voitu kouluttaa myös tuntiopettajia verkkopedagogiikan käyttöön. Lisäksi se on mahdollistanut opistojen yhteistyöverkon laajentumisen.

e. Yleinen hankekokonaisuuden arviointi? Miten opistojen välinen yhteistyö ja koordinointi on toiminut, missä kehitettävää?

Hankkeen tavoitteen asettelu samantapaisten hankkeiden yhdistämisestä alueellisesti oli hyvä. Valitettavasti Sisä-Savon kansalaisopisto, jolla ei ollut omaa verkkokurssihanketta meneillään, joutui seurailemaan sivusta toisten hankkeita eikä voinut resurssien puutteen vuoksi hyötyä tarjolla olevasta avusta tässä vaiheessa.

Kuopion kansalaisopisto koordinoijana on ollut säännöllisessä yhteistyössä opistojen kanssa ja on ottanut hyvin huomioon partnereilta tulleet toiveet koulutuksen ym. järjestämisessä. Yhteydenpitovälineenä on edelleen ollut puhelin ja sähköposti. Videoneuvottelulaitteiden puute osalla partnereista esti niiden laajemman käytön yhteydenpidossa. Virtuaalikokoukset olisivat olleet tervetulleita, koska fyysiset kokousmatkat yhteistyökumppaneiden välillä ovat olleet liian suuret.

f. Tulevaisuusnäkymät. Mitä suunnitteilla eteenpäin?

Sisä-Savon alueella harvinaisiin kieliin on hankala saada opettajia ja riittävän suuria kieliryhmiä. Monimuoto-opetus tarjoaisi mahdollisuuden halukkaille opiskelijoille osallistua kielen opiskeluun. Olemme oppineet hankepartnereiden kokemuksista monimuoto-opetuksen järjestämisessä ja aiomme jatkossa kehittää kielten monimuoto-opetusta saamiemme vinkkien ja opetuksen pohjalta. Tavoitekieleksi ranskan ohella on valittu italia, jonka opiskelua päätoimisen opettajan henkilöstökoulutuksena on tuettu.

Alkuun

4. YHTEENVETO

Kansalaisopistojen kielten virtuaalikouluhankkeella on saatu aikaan yhteistyöverkosto Kuopion kansalaisopiston, Savonlinnassa olevan Linnalan opiston, Jyväkylän maalaiskunnan kansalaisopiston ja Suonenjoella olevan Sisä-Savon kansalaisopiston välille. Oppilaitokset ovat kokoontuneet yhteisiin tilaisuuksiin, joissa on työstetty yhdessä verkko-oppimiseen liittyviä kysymyksiä, järjestetty pedagogista ja tietoteknistä koulutusta kielten opettajille, solmittu opettajayhteyksiä ja perehdytty oppilaitosten toimintaan sekä levitetty tietoa opiskelijakeskeisistä virtuaali- ja monimuoto-opetuksen malleista. Lisäksi yhteistä tiedottamista verkkokursseista ja monimuoto-opetuksen mahdollisuuksista on toteutettu oppilaitosten välillä ja ulospäin ja saatu uusia kohderyhmiä opetuksen piiriin.

Lisäksi kullakin oppilaitoksella on useita omalla lähialueellaan toimivia yhteistyöoppilaitoksia ja sivutoimipisteitä, joiden kanssa ne ovat olleet aktiivisesti tekemisessä hankkeen aikana ja levittäneet sinnekin virtuaali- ja verkkopedagogiikan osaamista ja tietoa sen mahdollisuuksista, innostaneet uusia opettajia ja opiskelijaryhmiä mukaan uudenlaisen oppimismuodon pariin ja luoneet perustaa uusimuotoisen oppimisen vakiinnuttamiselle osaksi opiston normaalia toimintaa. Koulutuksellisesti epätasa-arvoisessa asemassa olleet syrjäseutualueiden aikuisopiskelijatkin ovat päässeet hankkeen kautta osallistumaan opetukseen virtuaalisesti ja välttäneet viikoittaisen kulkemisen pitkien etäisyyksien päähän.

Verkkokursseja on kuitenkin vielä edelleen varsin niukalti opistojen tarjonnassa. Esteeksi on koettu varsin suuri työmäärä kurssin rakentamisessa ja perehtyminen tietotekniikkaan ja verkkopedagogiikkaan. Verkkotyöskentely asettaa aivan uudenlaisia vaatimuksia opettamiselle tai pikemminkin ohjaamiselle ja oppimiselle ja edellyttää toisenlaisia taitoja sekä ohjaajalta että opiskelijoilta. Myönteisenä puolena on nähty uudentyyppisen oppimisen mukanaan tuoma ajallinen ja maantieteellinen vapaus ja uudet kohderyhmät.

Tarvitaan edelleen erityyppistä kokeilurahoitusta, aktiivisia tekijöitä ja oppilaitoksen sitoutumista ja verkko-oppimisen mahdollisuuksien tiedostamista virtuaalioppimisen edistämiseksi ja ottamiseksi laajempaan käyttöön ja osaksi opiston normaalia kurssipalvelua niille asiakkaille, jotka eivät tavalliseen, ajallisesti ja paikallisesti sitovaan lähiopetukseen pysty tai halua osallistua täysipainoisesti tai ollenkaan. Virtuaalikursseilla on selkeästi paikkansa myös alueellisen tasa-arvon edistämisessä.

Alkuun

5. TALOUSRAPORTIT

Jyväskylän maalaiskunnan kansalaisopisto

1) Yhteistyö (elokuu 2001 - joulukuu 2002)

Matkakustannukset:

Kuopioon (Marja Peltonen) 33,80 Savonlinnaan (Pirkko Pollari) 158,00 Suonenjoella (Marja Peltonen) 68,40 Päivärahat (1/2) x 3 39,00

Puhelin- moniste-, internetkulut 20,00

Toimistokulut:

toimistosihteerin työaika 1 t /kk, 12 kk ajalta, laskennallinen tuntipalkka 10 €/t + sotu 120,00

rehtorin työaika 50 t osallistuminen kahteen seminaariin (8 t) yhteydenpito hankkeen eri osapuoliin (2 t /kk, 16 kk) suunnittelu, raportointi (10 t) laskennallinen tuntipalkka 17 €/t + sotu 1208,15

Yhteistyökustannukset yhteensä 1647,34

2) Kieltenopettajien koulutuspäivän kustannukset (23.11.2002):

Luentopalkkiot 160,00 (P. Pollari, A. Huhta, A-M Berg, M. Nurminen) sotu-maksut 49,56 Järjestelypalkkio (Pirkko Pollari) 29,63 Vuokrat (Jkl työväenopisto) 139,88 Monistus 12,00 Ruokailu 94,70 Kahvitukset 44,20 Rehtorin työaika: luento 52,40 koulutuspäivä 6t ja suunnittelu 3 t + sotu 217,46

Koulutuspäivä yhteensä: 799,83

Yhteensä kustannukset osallistumisesta Kuopion " Kansalaisopistojen kielten opetuksen virtuaalihankkeeseen" olivat 2447,17 €.

Kuopiosta saatu hankkeen toteuttamiseen 1110 €, joten omarahoitusosuudeksi tuli 1337,17 joka on 54,6 % kustannuksista.

Jyväskylässä 16.12.2002

Marja Peltonen Jyväskylän maalaiskunnan kansalaisopisto

 

Sisä-Savon kansalaisopisto

Talousselvitys (paljonko hankerahaa käytetty, kuka, milloin ja mihin ja mikä omarahoitusosuus?)

Hankerahoitus 1010 €

Opettajien koulutus 556,65 €

- Ulla Mäki, atk-osaaminen, Vesanto, syksy 2002 - Katre Käärid, opetusmenetelmäosaaminen, Kuopio, syksy 2002 - Outi Raatikainen, opetusmenetelmäosaaminen, Kuopio, syksy 2002 - Helena Thomas, tutustuminen kieli- ja virtuaaliopetukseen, Italia, kesä 2002

Materiaalit, monistus 61,64 € - kirjallisuutta verkkopedagogiikasta

Hallintokuluja 391,71 € - projektivastaava Helena Thomas, ajalla 1/2001 - 12/2002 Projektin hallinnointi ja raportointi

Yhteensä 1010,00 €

Omarahoitusosuus 2136 €

Projektitapaamisiin osallistuminen Kuopiossa, Jyväskylässä ja Suonenjoella: Päivi Majoinen, Helena Thomas, Outi Raatikainen, Ulla Mäki, Katre Käärid, Hanna Ruhanen matkat ja päivärahat 260,00 €

Hallintokuluja: - projektivastaava Helena Thomas 1363,00 € Virtuaalikouluprojektin tiedottamista, yhteydenpitoa kumppaneihin, oman opiston opettajien kouluttamista, kokouksiin ja tapaamisiin osallistumista, verkkopedagogiikkamateriaaliin tutustumista ja referointia. - rehtori Päivi Majoinen 513,00 € Virtuaalikouluprojektin taloushallinto, yhteisiin kokouksiin ja tapaamisiin osallistuminen

Yhteensä 2136,00 €

Linnalan opisto

Linnalan opisto on siirtänyt Kuopion kansalaisopistolta yhteishankkeen puitteissa saamansa kaksi 505 euron erää eli yhteensä 1010 euroa E-ducation II-projektiin, joka jatkuu vuoden 2003 ajan. Kyseinen projekti on suoraa jatkoa yhteishankkeessa tekemällemme Education I -projektille.

Eli E-ducation II-projekti jatkaa siitä, mihin Education I-projektissa päädyimme. Saimme suoritukset Kuopion kansalaisopistolta sen verran myöhäisessä vaiheessa, ettemme pystyneet E-ducation I-projektin aikana kohdistamaan varoja opistomme opettajien atk-koulutukseen, koska meillä ei ollut tarjota opettajille sopivaa atk-kolutusta. Näin ollen katsoimme parhaaksi siirtää saamiamme varoja vuodelle 2003 käytettäväksi Linnalan opiston kieltenopettajien atk-koulutukseen sekä Education II-projektin raportointikuluihin. Maksoimme yhteishankkeen aikana E-ducation I -projektissa syntyneet raportointikulut (myös loppuraportin laatimisen) E-ducation I -projektin omista varoista.

Savonlinnassa 23.1.2003

Johanna Venäläinen Linnalan opiston E-ducation -projektien vastaava .

Kuopion kansalaisopisto

Opetushallitus myönsi Kuopion kansalaisopistolle 18.6.2001 6 996,62 € (41 600 mk) virtuaalikouluhankkeen yleisen osan koordinoinnin toteuttamiseen ja 18.6.2001 6 458,42 € (38 400 mk) Kuopion kansalaisopiston erillishankkeen toteuttamiseen. Kustannukset ovat jakautuneet projektin aikana seuraavasti:

Yleisen osan kustannukset OPH:n rahoituksella:

2001: Hallintokuluja: 100,92 €

2002: palkat & henkilöstösivukulut 825, 02 €

koulutuskustannukset (kouluttajapalkkiot, matkat, päivärahat,) 872,47 €

laitteistojen liisaus koulutustilaisuuksiin varten 1231.83 €

Linnalan opistolle, Sisä-Savon kansalaisopistolle ja Jyväskylän maalaiskunnan kansalaisopistolle siirretty kullekin 2 x 505 € pedagogiseen ja tietotekniseen ko. opistojen järjestämään koulutukseen kieltenopetushenkilöstölleen eli yhteensä: 3030 € hallintokulut 936, 38 €

yhteensä: 6 996.62

Opiston 50 % osuus: (yleisen osan hankkeen loppuraportointikustannukset + nettisivujen rakentaminen hankkeelle 2001 ja 2002 ja niiden ylläpito, tilavuokrat, monistuskulut, laitteiden käyttö, koordinaattorin työaika mm. oppilaitosyhteydenpitoineen ja yleisine järjestelyineen, tiedottamisineen) 7 240 €

Erillishankkeen kustannukset OPH:n rahoituksella:

2001:

palkat ja henkilöstösivukulut 739,90 €

kielitiimin erillishankepalaverien suunnittelukustannukset 1779, 405

opetus- ja kirjallisuustarvikkeet 161, 07 €

oman auton käyttökorvaus 274,58 €

hankesivujen rakentamis- ja ylläpitokustannukset

2001 yhteensä: 2 954, 955

2002:

palkat ja henkilöstösivukulut 1 493,02

kielitiimin erillishankepalaverien suunnittelukustannukset 1779, 405

koulutuskustannukset ja korvaus oman auton käytöstä 231,04

2002 yhteensä: 3 503.465 €

2001 ja 2002 yhteensä: 6 458 .42

Opiston oma 50 % osuus (erillishankkeiden materiaalin tekeminen+loppuraportointikustannukset + tuntiopettajayhteyksien ja palaverien pito, tilavuokrat +nettisivujen rakentamis- ja ylläpitokustannukset v.2001+ v.2002) = 6530 €)

Alkuun

6. KIRJALLISUUS

· Aarnio, H. ja Enqvist. J. Dialoginen oppiminen verkossa. OPH-julkaisut. Hakapaino Oy. HKI 2001.

· Koro, J. 1993 Aikuinen oman oppimisensa ohjaajana. Jyväskylä studies in Education, Psychology and Social Research 98. Väitöskirja.

· Lehtinen, E. (toim.) 1997. Verkkopedagoiikka. Helsinki: Oy Edita Ab.

· Pollari, P. 2002. Lisensiaattityö: Kieltenopettajien pedagogiset ratkaisut. Jyväskylän yliopisto.

· Verkkotutor. Internetjulkaisu osoitteessa http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/oppimin.htm

Alkuun

LIITTEET

Muistio 1
Muistio 2
Muistio 3
Muistio 4
Muistio 5

Opettajapalautteet/Kuopion virtuaalikouluhanke
Kuopion virtuaalikouluhankkeen opiskelijapalautelomake

 

 

 

 

 

 

MUISTIO 1 Johanna Jussila 25.9.2001

KANSALAISOPISTOJEN KIELTEN VIRTUAALIKOULUHANKKEEN I YHTEISPALAVERI Aika: 28.8.2001 klo 10 -14 Paikka: Kuopion kansalaisopisto, Taidekeskus Läsnä: Päivi Mähönen, Sisä-Savon kansalaisopiston rehtori Helena Thomas, Sisä-Savon kielten opettaja Marja Peltonen, Jyväskylän mlk:n kansalaisopiston rehtori Jukka Järvisalo, Linnalan rehtori Pekka Kaartinen, kielten opettaja, Kuopion kansalaisopisto Ritva Kärki, kielten opettaja, Kuopion kansalaisopisto Eero Laitinen, kielten opettaja, Kuopion kansalaisopisto Rauno Piiroinen, atk-suunnittelija, Kuopion kansalaisopisto Hannu Pulkkinen, Kuopion kansalaisopiston rehtori Johanna Jussila, koulutussuunnittelija, Kuopion kansalaisopisto

Asiat: 1. Avaus: rehtori Hannu Pulkkinen

2. Kokouksen järjestäytyminen: Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Hannu Pulkkinen ja sihteeriksi Johanna Jussila

3.Kansalaisopistojen kielten opetuksen virtuaalikouluhankkeen hyväksytyn hankehakemuksen esittely: Johanna Jussila esitteli hyväksytyn hankehakemuksen.

Hyväksytty hakemus on postitettu kaikille osapuolille jo aikaisemmin. Kuopion hakema Kansalaisopistojen virtuaalikouluhanke jakaantuu kahteen osaan: a) Opisto yhteistyön, kielikoulutuksen ja virtuaaliopetuksen menetelmien kehittämiseen painottuvassa yhteisessä osassa mukana ovat Jyväskylän mlk, Linnala ja Sisä-Savo. b) Toinen puoli hanketta on Kuopion kansalaisopiston oma kehittämishanke.

4. Kunkin opiston ja hankesuunnitelman esittely

Sisä-Savo

Tausta: Teoriatietoa on saatu Alternative II-koulutuksen kautta ja koulutuksen myötä käytettävissä on Telsit Pro oppimisalusta 2001-2002. Suonenjoella mietitään ja selvitellään kuitenkin muita ratkaisuja kuin Telsit Pro:n käyttöä jotta löydetään paremmin aikuisopiskelijoille soveltuva käyttäjäystävällinen ja hinnalta järkevä oppimisympäristö.

Hanke: Sisä-Savon hankkeessa on tarkoitus päästä ryhmän kanssa tutustumaan internetin käyttöön englannin kielen keskitason kurssin yhteydessä. On myös sovittu kokemusten vaihdosta Rovalan opiston vastaavan tason kurssin opiskelijoiden kanssa syksyn aikana. Molemmissa ryhmissä on käytössä sama oppikirja English for you.

Linnala:

Tausta: Linnalasta on myös ollut opettajia mukana Alternative koulutuksessa. Savonlinnassa on toteutettu useita erilaisia monimuoto- ja virtuaaliopetuksen hankkeita ja kursseja. Hanke: Opetushallitus hyväksyi Linnalan oman virtuaalikouluhankkeen, mikä painottuu opettajien virtuaalipedagogisten taitojen täydennyskoulutukseen. Kuopion kansalaisopisto on mukana Linnalan hankkeessa yhtenä yhteistyökumppanina. Linnalaa aikoo selvittää.

* mitä mahdollisuuksia Soneran Telsit Pro oppimisympäristö voi tarjota: vaikuttaa joustavalta ja on monipuolinen, mutta miten oppimisalustaan liitetään ääniominaisuudet

* miten voi madaltaa verkko-opettamisen kynnystä -> opettajien täydennyskoulutus Linnala tarjoaa omassa projektissaan yhteistyökumppaneille tilaisuuden tutustua verkko-opetuksen mahdollisuuksiin ja haasteisiin * tietokoneperusteisiin lähtötasoanalyyseihin tutustuminen on myös yksi tavoite * Netmeeting järjestelmän opetuskäyttömahdollisuuksien testaaminen * Netissä olevien valmiiden materiaalien hyödyntäminen Linnala voi tarjota hankkeelle opettajakoulutusta ja tutustuttaa Netmeetingin järjestelmän käyttöön koulutuksessa

Jyväskylän mlk:n kansalaisopisto

Tausta:

Marja on tutustunut verkkopedagogiikan mahdollisuuksiin sekä käynyt Verkkotutor-koulutuksen. Hän on käyttänyt erilaisia oppimisympäristöjä, mutta todennut ne vaikeiksi opiskelijoille. On löydettävä helppo tapa opiskelijoiden päästä liikkeelle. Tältä pohjalta Marja on toteuttanut englannin monimuotokursseja, joissa lähiopetuksen lisäksi oli www-osoitteet, missä opiskelijat saattoivat käydä tekemässä tehtäviä, tukena oli myös tutorointi. Kurssi osoittautui opiskelijoille hyväksi, mutta opettajalle se oli hyvin työläs. Hanke:

Jyväskylän mlk:n kansalaisopisto vastaa virtuaalikouluhankkeesta, missä työstetään ohjeita kuinka laatia WWW-sivusto englannin kurssia varten. Tarkoituksena on tarjota apua uudelle opettajalle, joka haluaisi aloittaa virtuaaliopetuksen. Mukana olevien kieltenopettajien ryhmä työstää yhdessä ohjeet ja malliksi yhden kurssin opetusohjelman. Lähtökohtana on se, että opetuksesta tapahtuu 1/3 luokassa ja loput netissä opiskellen netissä tai verkkotutorin avustamana

Kuopion kansalaisopisto

Tausta:

Kuopion kansalaisopistossa on toteutettu Cambridgen yliopiston Proficiency-tason englannin kursseja monimuotokoulutuksena, missä on hyödynnetty verkkopedagogiikkaa. Esillä oli myös kyläsimulaatio-hankkeen päivittäminen virtuaaliympäristöön.

Hanke:

Syksyllä toteutetaan Karttulassa, Vehmersalmella ja Kuopiossa keskitason englannin monimuotokurssi, missä on lähiopetusta 20 h, tietotupatyöskentelyä tutorin avulla, sekä etätehtävien tekoa sähköpostia ja internettiä hyödyntäen. Tarkoituksena on oppia ja kehittää joustavia helppokäyttöisiä monimuotokoulutuksen malleja, mikä soveltuu maaseutualueiden aikuisväestön tarpeisiin niin kuin kiireisten työelämässä olevien opiskelijoiden tilanteisiin.

5. Ajatuksia ja aiheita yhteisen osan toteutukseen .

Kansalaisopistojen yhteistyön kehittäminen Yhteistyön eri mahdollisuuksien selvittäminen Pohjois-Savossa niin kuin neljän yhteistyökumppanin kesken ja kanssa. Yhteiset nettisivut Opetussisällön, -materiaalin tuottaminen verkkoon Opettajien täydennyskoulutus Kuopion kansalaisopisto voisi järjestää tiedotusta ja koulutusta verkko-opetuksen mahdollisuuksista ja haasteista yhteistyöalueen tuntiopettajille Jyväskylän maalaiskunnan kansalaisopisto työstää oppaan kuinka suunnitella ja tehdä virtuaaliopiskelua tukeva kielikurssi Savonlinna keskittyy hankkeessaan opettajien täydennyskoulutukseen ja oppimisalustojen arviointiin ja kehittämiseen Virtuaaliopetuksen mallien ja menetelmien kehittäminen Opetussisältöjen kehittäminen Oppimisalustan valinta ja arviointi, onko se Telsit? Jyväskylän maalaiskunnan opisto työstää oppaan kuinka suunnitella ja toteuttaa virtuaaliopiskelua hyödyntävä kielikurssi Sisä-Savo voisi mahdollisesti testata uusia kehittettyjä malleja Arviointi ja uusi kehitystyö Voitaisiin rakentaa yhteinen arviointimalli Mahdollisesti yhteinen auditointi ja bechmarking Verkkopalaute Sovittiin, että selvitetään Netmeeting-kokousten mahdollisuudet ja niissä tarvittavat laitteet ja välineet. Netmeeting voisi olla oiva yhteydenpidon väline. Laitteiston käyttö ei edellytä ohjelmien hankkimista, sillä ne tulevat Microsoft ohjelmien myötä ilmaiseksi. (Todettiin, ettei Opetushallituksen määrärahoja saa käyttää laitehankintoihin.) Jukka Järvisalo lupasi neuvoa miten Netmeeting systeemi toimii.

Yhteisen hankkeen www-sivujen teko Johanna Jussila selvittää Kuopion kansalaisopiston mahdollisuudet laatia ja ylläpitää sivut, mistä olisi linkit eri opistoihin. Seuraava palaveri Seuraavan palaverin aikaa ei sovittu, riippuu siitä miten saadaan hankittua netmeeting-laitteita yhteistyöopistoihin. Sovittiin myös että jatketaan hankesuunnitelman tarkentamista sähköpostin avulla.

Kokouksen päättäminen Hannu Pulkkinen päätti kokouksen

Johanna Jussila

Alkuun

MUISTIO 2 Eero Laitinen 12.12.2001

KIELTENOPETUKSEN VIRTUAALIKOULUHANKE - II PROJEKTITAPAAMINEN Paikka: Kuopion kansalaisopisto, Lukkarila Aika: 11.12.2001 klo 12-15 Osallistujat: Hannu Pulkkinen, rehtori Kuopion kansalaisopisto Johanna Jussila, koulutussuunnittelija Kuopion kansalaisopisto Ritva Kärki, osastonjohtaja, kielten opettaja Kuopion kansalaisopisto Pekka Kaartinen, johtava kielten opettaja Kuopion kansalaisopisto Eero Laitinen, kielten opettaja Kuopion kansalaisopisto Minna Hirvonen, kielten tuntiopettaja Kuopion kansalaisopisto Helena Thomas, kielten opettaja Sisä-Savon kansalaisopisto, Suonenjoki Pirkko Pollari, projektisuunnittelija Jyväskylän kaupungin työväenopisto, Jyväskylän maalaiskunnan kansalaisopisto

1. Osallistujat esittelivät omien opistojen projektien nykytilaa.

Linnalan opisto.

Johanna Jussila kertoi terveisiä Linnalan opistosta Johanna Venäläiseltä. Linnalassa on käynnistynyt projektin puitteissa kurssi "Verkkokurssin suunnittelun ja toteutuksen alkeet opettajille ja kouluttajille".

Sisä-Savon kansalaisopisto.

Helena Thomas esitteli opiston tilannetta virtuaalikoulu-hankkeessa. Opisto on osallistunut Kaukametsän opiston järjestämän espanjan verkkokurssin paikalliseen tiedottamiseen . Kiinnostusta on jonkin verran ollut. Opiston oman ATK -avusteisen kielten opetuksen toteuttamisessa suurin ongelma on ollut asianmukaisten tilojen puute. Kuluvana vuonna opistossa on toiminut kaksi keskitason englannin ryhmää, joissa on käytetty apuna ATK:ta. Yksi ryhmistä on toiminut yhteistyössä Rovaniemen kansalaisopiston vastaavan ryhmän kanssa. Oppikirjana on ollut English for You 3 (Otava). Kurssin verkkosivujen oppimisalustana on käytetty Telsi Pro -ohjelmaa, Suonenjoen ja Rovaniemen opiskelijat ovat olleet sähköpostiyhteydessä keskenään. Opiskelijat ovat olleet innostuneita ja motivoituneita, osa opiskelijoista on käyttänyt verkkomateriaalia myös kotikoneelta. Toinen ATK -avusteinen englannin kurssi on kokoontunut tietokoneluokassa ja työskentelyn yhteydessä on mm. haettu internetistä tietoa opettajan antamista osoitteista. Opiskelijat ovat myös lähettäneet kirjoitustehtäviä sähköpostilla. Molempiin kurssiin on sisältynyt säännöllinen tiedotus kerran viikossa kaikille opiskelijoille. Opettajan kokemuksia: Helena Thomas on hankkinut etukäteen kokemusta mm. osallistumalla Alternative -koulutukseen. Kurssien rakentamisessa on ollut tärkeää edetä varovaisesti ja toimia yhteistyössä muiden suunnittelijoiden kanssa.

Keskustelua:

Pirkko Pollari: Verkkokurssin rakentaminen yksin on vaativa ja raskas tehtävä. Parempi on toteuttaa pieniä kokonaisuuksia kerrallaan. Julkisiin keskustelufoorumeihin liittyy joskus ikäviä lieveilmiöitä. Oppimisalusta on tässä suhteessa turvallinen. Minna Hirvonen: Asianmukaisten tilojen käyttöön saaminen on ongelma. ATK ja internet tarjoaisi tervetulleen lisän kieliryhmien työskentelyyn. ATK -avusteinen opiskelu asettaa opettajalle uusia vaatimuksia. Pirkko Pollari: Verkkokurssien tiedotuksessa tulisi huomioida opiskelijoiden mahdollinen kynnys osallistua uudentyyppiselle kurssille. Ehkä olisi hyvä "ujuttaa" idea muun kurssitiedotuksen ohessa.

Jyväskylän maalaiskunnan kansalaisopisto.

Pirkko Pollari esitteli opiston Englannin verkkosivut -projektia oheisen liitteen mukaisesti. Projektin koordinaattorina on Marja Peltonen.

Kuopion kansalaisopisto.

Opistossa on toteutettu syksyllä 2001 Englantia monimuotoisesti -kurssi Karttulan ja Vehmersalmen maaseutuosastoissa sekä Kuopion keskusta-alueella. Kurssille järjestetään jatkokurssi keväällä 2002. Kurssin rakenteeseen sekä projektin vaiheeseen voi tutustua osoitteessa http://www.koulut.kuopio.fi/Kansalaisopisto/projektit/Emomu.html Kurssin opettaja Minna Hirvonen kertoi käytännön kokemuksista, Ritva Kärki, Pekka Kaartinen ja Eero Laitinen kertoivat kurssin suunnittelusta ja verkkosivuista, joihin tutustuttiin ATK -luokassa. Yleisiä vaikutelmia syksyn kurssista: Opiskelijat ovat osallistuneet aktiivisesti kurssin eri osioihin. Ryhmähenki on ollut erinomainen. Opiskelijoiden taitotaso on ollut vaihteleva, mutta oppikirjan runsaan materiaalin ja verkkosivujen lisälinkkien ansiosta eriyttäminen on ollut helppoa. Valtaosa syksyn kurssin opiskelijoista on ilmoittautunut myös kevään jatkokurssille. Monimuotokurssin avulla on selkeästi onnistuttu tavoittamaan kohderyhmät: haja-asutusalueella asuvat sekä henkilöt, joiden on vaikea osallistua tavanomaisille kursseille ajankäytöllisten rajoitteiden takia. Käytännön ongelmia: Kirjoitustehtävien korjaus (sähköpostin välityksellä) vaatii paljon työtä, pitäisi kehittää tekninen ratkaisu helpottamaan/nopeuttamaan korjaustyötä. Henkilökohtainen sähköpostitutorointi lisää opettajan työtä ja kurssin tuntimäärää huomattavan paljon. Ilman lisärahoitusta tämä aiheuttaisi suuria paineita kurssin hinnoitteluun. Tietotupatyöskentelyä pitäisi tehostaa - nyt läheskään kaikki opiskelijat eivät käyttäneet sitä hyödykseen. Kuopiossa (Lukkarilassa) ja Vehmersalmella tietotupatyöskentelykerrat ovat olleet avoimia myös muille kuin monimuotokurssin opiskelijoille.

2. Mitä on opittu?

Kuopion kansalaisopisto: Verkkokurssin suunnittelussa ja hinnoittelussa sekä kurssin tuntimäärän asettelussa on paljon ongelmia. Olisi hyvä luoda erityinen kirjoitustehtävien korjauskäytäntö yhteistyössä eri opistojen opettajien välillä.

3. Käytännön toimintaideoita ja toivomuksia.

Käynnissä olevien verkkokurssien kartoittaminen. Lisäkoulutusta verkkopedagogiikasta ja ohjelmista. Tutustumismatka, esim. seminaariin, pohjoismaihin tai kauemmaksi. Koulutusta eri tasoilla verkkokurssin ja harjoitusten laatimiseksi. Pedagogisten kokemusten vaihto.

3. Seuraava kokoontuminen

Läsnäolijoiden mielestä henkilökohtainen tapaaminen olisi paras. Ajankohdaksi ehdotettiin kevättä 2002 (maalis-huhtikuu). Kokoontumispaikka voisi olla Jyväskylä, jolloin toivottavasti olisi mahdollista tutustua Jyväskylän opiston uuteen kielistudioon. Ennen seuraavaa kokoontumista projektin osapuolet voisivat tutustua eri oppimisalustoihin ja testata niitä. Projektin tuleville verkkosivuille voisi perustaa keskustelufoorumin.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------- Liite: ENGLANNIN VERKKOSIVUT -PROJEKTI Hankkeen nimi: "Verkkokurssin www-pohja" Hankkeen koordinaattori: Jyväskylän maalaiskunnan kansalaisopisto/Marja Peltonen (marja.peltonen @jklmtk,fi) Osallistujatahot: Jämsän työväenopisto, Mikkelin kansalaisopisto, Laukaan kansalaisopisto, Lievestuoreen kansalaisopisto, Suolahden työväenopisto, Äänekosken kansalaisopisto Kurssin kohderyhmä: osallistujilla vähintään peruskoulun englannin oppimäärä tai vastaavat tiedot, ATK:n perustaidot, mahdollisuus käyttää Internetiä joko kotona tai työpaikalla Kurssin tavoite: tutustuttaa opiskelijoita Intemetin tarjoamiin mahdollisuuksiin vieraiden kielten opiskelussa

Toteutus: - monimuotomalli (62 t), joka koostuu lähiopetuksesta (22 t) ja itsenäisestä etätyöskentelystä (40 t) - yhteisiä kokoontumisia kahden viikon välein - aihealueena matkailu, joka jaettu 10 alateemaan: itsensä esitteleminen, matkan varaaminen, majoitus, ruokailu, lippujen varaaminen, nähtävyydet, auton vuokraaminen, ongelmatilanteissa toimiminen, Suomesta kertominenja oman matkan suunnitteleminen - jokaisen teeman ympärille rakennetaan oma harjoituskokonaisuus, jota käsitellään vielä yhteisessä tapaamisessa suullisesti - materiaalissa myös kielioppi- ja sanakirjalinkkejä - etäjaksoilla yhteydenpito ja ohjaus sähkö postin avulla Työryhmän työskentelystä: - 6 kieltenopettajaa laatii harjoituksia - yhteisiä suunnittelukokoontumisia ja muutoin yhteydenpito sähköpostin avulla - yhteydenpitovälineenä kokeillaan myös verkosta löytyvää communityzero -keskustelufoorumia (ilmainen), jonne perustettu työryhmälle oma keskustelualue (http://www.communityzero.com) - kurssin teknisessä toteutuksessa apuna www-ammattilainen - käyttöliittymän, navigoinnin ja ulkoasun suunnittelussa pyritään huomioimaan nimenomaan aikuisopiskelija Nyt menossa: - harjoitusten laadintavaihe - ns. hankesivut valmiina Vielä tulossa: - varsinaisen sivuston tuottaminen alkaa tammikuussa - ensimmäiset pilottikurssit syksyllä 2002 Esityksen projektista laati Pirkko Pollari (pirkko.pollari@kanetti.net) projektista olevien muistioiden perusteella.

Alkuun

MUISTIO 3 Suonenjoella 2.5.2002 Päivi Majoinen

Läsnä: Johanna Jussila, Eero Laitinen, Katre Käärid, Helena Vuojakoski, Marja Peltonen, Hanna Ruhanen, Helena Thomas ja Päivi Majoinen. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Johanna Jussila ja sihteeriksi Päivi Majoinen

Kokemusten vaihto opistojen hankkeista Sisä-Savon kansalaisopiston ja Rovala opiston yhteistyöstä kertoi Helena Thomas. Toiminta on ollut yhteisen materiaalin tuottamista Telsi pro alustalle ja opiskelijoiden kokemusten vaihtoa. Jukka Järvisalo Linnala opistosta kertoi heidän hankkeensa lähtevän ideasta, että opettajilla olisi mahdollisimman matala kynnys tuottaa materiaalia verkkoon. Tällä hetkellä 16 opettajaa on osallistunut koulutukseen. Koulutuksen pääteemana on ollut verkkokurssi tutuksi, miten suunnittelen ja toteutan verkkokurssin. Hankkeessa on huomioitu pedagogiikka, äänitehosteiden liittäminen, netmeeting, kotisivunteko, verkkokurssien vakiinnuttaminen osaksi opetusta. Savonlinnan hankkeessa on alustana Optima. Alusta kattaa lisenssin 50 opiskelijalle. Tarkoituksena on hakea Optima ensi vuodeksikin ja partnerin paikka on vapaana, jolloin myös 3000 mk:n kulut puolittuvat. Linnalan verkkokurssit ovat tässä vaiheessa kielten opetusta, mutta jatkossa myös matematiikkaa on tarjolla verkossa.

Marja Peltonen Jyväskylän maalaiskunnan kansalaisopistosta kertoi heidän hankkeensa olevan englannin monimuotokurssin, jonka on osittain verkkoon rakentanut kuuden opettajan ryhmä. Kurssi on suunniteltu keskitason kurssiksi ja osa kurssista toteutuu verkossa, josta on myös linkkejä kotisivuille ja opiskelua hyödyttäviä linkkejä. Verkkoon on tavallaan työstetty oppikirja prosessina, jossa on huomioitu lähiopetus. Samalla rohkaistaan opettajia verkon käyttöön opetuksessa. Jatkohankkeena on suunnitteilla opettajan opas. Ensisyksynä oppijat tulevat mukaan hankkeeseen testaamaan materiaalia monimuoto-opetuksena.

Eero Laitinen Kuopion kansalaisopistosta kertoi heidän hankkeensa koskevan Karttulaa ja Vehmersalmea. Hankkeen tavoitteena on kokeilla monimuotoisuutta kielen opiskelussa ja lisätä maaseudun kielten opiskelun monipuolisuutta. Toiminta on ollut myös osittain ohjattua atk-tupatoimintaa maaseudulla. Hanke on koostunut monimuotoisesta opiskelusta, jossa on sekä lähi- että etäopetusta. Näin on päästy harjaannuttamaan sekä suullista että kirjallista ilmaisua. Etäjaksolla on omien tehtävien lisäksi ollut parityöskentelyn mahdollisuus. Kurssi on koostunut lähiopetuksesta ( 20 t), tietotupa työskentelystä (8t) sekä sähköpostitutoroinnista 1t/opiskelija. Saatujen kokemusten perusteella suunnittelijat sekä opettajat joutuvat tekemään paljon työtä kurssin valmistamiseen. Hyvää kokeilussa on ollut hankkeessa mukana olevien opettajien välisen yhteistyön lisääntyminen sekä sitoutuminen. Perusrakenne hankkeessa on hyvä, mutta verkko-opetuksen suunnittelijoiden tulisi olla enemmän yhteydessä prosessin aikana kurssin opettajiin ja opiskelijoihin. Toiminnan suunnittelu yhteisessä hankkeessa 2002

Jukka Järvisalo ehdotti kesällä yhteistä koulutustapahtumaa mukana olevien opistojen kielten opettajille. Ajankohdaksi sovittiin 15.6. ja aiheeksi netmeetingin käyttöön ja tutustuminen Linnalan verkko-opetukseen. Samalla koettiin tärkeäksi kokemusten vaihto. Sovittiin myös yhteisestä tiedotuskampanjasta. Järjestämme oppaisiimme tilaa toinen toistemme verkkokursseille. Lisäksi nykyisten hankkeiden raportit toimitetaan toisille mikäli ne eivät ole jo verkossa. Toiveita kartoitettiin osallistujilta muutenkin ja todettiin yhteisten kokemusten vaihto päivien olevan tärkeitä. Jyväskylän maalaiskunta, Kuopio ja Suonenjoki totesivat kaikentyyppisen verkkokoulutuksen olevan tarpeen ja nämä tarpeet voidaan yhdistää. Tarjotaan myös kotisivun teko koulutusta. Sovittiin siis, että yhteisiä koulutuspäiviä järjestetään kesäkuun Savonlinnan päivän lisäksi marraskuussa 23.11.02 ja tämä koulutuspäivä on Jyväskylässä. Kesäkuun lomakausi huomioiden järjestetään vielä kolmas yhteinen koulutus Kuopiossa, jonka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Budjetti: Hallinto 15 000 mk Jyväskylän ja Savonlinnan koulutukset 5 000 mk Syksyllä yksi päivä Kuopiossa (ulkopuoliset luennoitsijat) 7 000 mk Kunkin opiston oma koulutus 14 000 mk ( 3500 mk /opisto) Omarahoitusosuus 50 % Koostuu kokouksista, matkoista, suunnittelusta, yhteistyöstä, ilmoittelusta jne. Yht. 41 000 mk Muut asiat Marja ja Eero esittelivät opistojensa verkkokursseja netissä.

Alkuun

MUISTIO 4 Pekka Kaartinen Savonlinnassa 15.6.2002

Läsnä:

Johanna Venäläinen, Säde Kallioinen-Ahonen, Pirkko Pollari, Jukka Järvisalo, Pekka Kaartinen, Markku Lybeck.

1. Tilaisuuden aluksi Linnalan opiston rehtori Jukka Järvisalo kertoi opistostaan. Välillä oli uhkakuvia opiston taloudellisen tilanteen osalta, nyt tilanne tasaantunut. Maahanmuuttajien suomen kielen koulutus tuo opistolle hyvin tuloja. Rehtori kertoi myös Linnalan kansainvälisistä hankkeista Irlannin kanssa.

2. Linnalan opiston ATK-opettaja Markku Lybeck esitteli Netmeetingiä ja ohjasi virtuaaleja sen käyttöön. Ohjelma selkeä ja käyttökelpoinen.

3. Kuopion kansalaisopiston kieltenopettaja Pekka Kaartinen esitteli verkkomateriaalin tuottamiseen sopivaa Hot Potatoes -ohjelmaa ja ohjasi virtuaaleja sen kuuden tehtävägeneraattorin käyttöön.

4. Opistojen hankkeiden esittelyä. Pirkko Pollari Jyväskylästä kertoi verkkokursseista, missä hän on ollut mukana. Johanna Venäläinen esitteli Linnalan opettajille suunnatun verkkokoulutuskokonaisuuden. Pekka Kaartinen esitteli Manhunt-nettikurssia.

5. Tilaisuus alkoi klo 10.00 ja päättyi 15.30. Yhteiskokoontumista pidettiin antoisana ja käytännönläheisenä konkreettisen koulutuksen ansiosta.

Alkuun

MUISTIO 5 Pekka Kaartinen & Helena Thomas Jyväskylässä 23.11.2002

Läsnä: Marja Peltonen Jyväskylän työväenopiston vt. rehtori (ja maalaiskunnan kansalaisopiston rehtori) Pirkko Pollari Helena Thomas Katre Käärid Pekka Kaartinen ja noin 10 koulutustilaisuuteen osallistunutta muuta kieltenopettajaa

Marja Peltonen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja siirryimme alkukahvin jälkeen luentosaliin, jossa rehtori Peltonen kertoi teemasta Miksi verkko-opetusta kansalaisopistoihin? Hän valotti myös Englannin verkkosivustohankkeen taustaa.

Rehtori Peltosen esitelmän jälkeen tutustuimme tietokoneluokassa Your Virtual Suitcase -kurssiin ja kuulimme Äänekosken kansalaisopistosta kurssin opettajien, Anna-Maija Bergin ja Mari Nurmisen näkemyksiä ja kokemuksia kurssin suunnittelusta ja opettamisesta. Kurssilla oli sekä lähiopetusta ja verkkotyöskentelyä ja se oli laadittu matkailijan tarpeisiin.

Ari Huhta Jyväskylän yliopiston soveltavan kielitieteen tutkimuskeskuksesta kertoi Dialang-kielitesteistä. EU:n rahoittaman monikansallisen hankkeen ideointi alkoi 1996 lopulla. Jyväskylän yliopisto toimi koordinaattorina. Tavoitteena oli luoda internetin välityksellä toimiva diagnostinen kielitaidon testi, mikä perustuu Yleisten kielitutkintojen tapaan Euroopan neuvoston viitekehykseen. Nyt testattavana olevassa beta-versiossa on täydellisenä käytössä englanti, suomi, hollanti ja espanja. Helmikuun lopulla 2003 julkaistavassa valmiissa testissä on 14 kieltä. Testi testaa kielitaitoa monipuolisesti lukemisen, kuuntelun, kirjoittamisen, sanaston ja kieliopin osalta. Osallistuja voi valita tehtäväkseen koko testin tai vain osan siitä. Aihepiirit sopivat noin kuusitoistavuotiaista osallistujista aikuisiin. Palaute annetaan EN:n 6-portaisella kielitaidon asteikolla: A1, A2, B1, B2, C1 ja C2. Sen lisäksi palautteessa arvioidaan osallistujan vahvuuksia ja heikkouksia sekä annetaan ohjeita jatko-opiskeluun. Testistä ei saa todistusta. Se on tarkoitettu mm. omaehtoisen opiskelun välineeksi. Testi on tällä hetkellä maksuton.

Pirkko Pollari Jyväskylän yliopistosta esitteli tutkimustaan Kieltenopettajien pedagogiset ratkaisut.

Tutkimuskohteena oli kuusi Alternative I-verkkokoulutushankkeeseen osallistunutta englannin opettajaa sekä kolme heidän toteuttamaansa verkkokurssia. Tutkimuksessa tarkasteltiin kieltenopettajien valitsemia pedagogisia ratkaisuja ja niiden toimivuutta. Opettaja vastasi koko kurssin toimintaprosessista, mutta verkossa oli lähinnä sivusta seuraajana ja kannustajana. Opiskelijat kantoivat itse vastuun omasta oppimisestaan. Verkkokurssin teki kiinnostavaksi sen tarina sekä roolien käyttö. Verkkotyöskentelyn lisäksi opiskelua tuki suullisen kielitaidon harjoittelu lähityöskentelyjaksoilla. Opettajat perustelivat ratkaisujaan omilla kokemuksillaan ja yhteisten neuvottelujen tuloksilla. Satunnaisesti käytettiin myös muiden asiantuntijoiden apua. Opettajien käyttämä oppimisympäristö ohjasi valittuja ratkaisuja. Valittuihin toimintamalleihin oltiin melko tyytyväisiä, vaikka oppijoiden itseohjautuvuus ei kaikilta osin toiminut odotetusti. Loppupäätelmäksi nousivat seuraavat seikat: · verkko-opiskelun tukeminen lähityöskentelyllä · opettajien välinen yhteistyö · "väljät" oppimistehtävät · oppijoiden hyödyntäminen jo suunnittelussa ja tuottamisessa.

Koulutuspäivä päättyi klo 15.

Alkuun

Opettajapalautteet Kuopion kansalaisopiston "Englantia monimuotoisesti" / "Englanti maailmalla" -kurssilta

Kansalaisopistojen kielten virtuaaliopetushanke 2001-2002 ENGLANTIA MONIMUOTOISESTI/ ENGLANTIA MAAILMALLA OPETTAJAPALAUTE: ANNE MURAJA

Kommentteja lähinnä työpaja- / tuturointituntien näkökannalta:

Kurssille osallistui kaksi henkilöä Vehmersalmelta, joille pidettiin syksyllä 4 kertaa ja keväällä 4 kertaa Vehmersalmen atk-luokassa tutorointitunnit. Koska osallistujia oli vain kaksi, niin työskentely oli hyvin henkilökohtaista. Tunneilla tehtiin useimmiten etätehtäviä. Vaikka osallistujilla oli tietokoneet ja yhteydet myös kotona, olivat he sitä mieltä, että tehtävien tekeminen sovittuna aikana onnistui paremmin kuin yksin kotona. Ilmainen internet-aika oli myös toinen syy tehtävien tekemiseen tunneilla. Parityönä suoritettavat tehtävät osallistujat tekivät kuitenkin muuna aikana. Annettuja linkkejä käytiin myös yhdessä tutustumassa, oli myös näin rattoisampaa (osallistujien kommentti).

Lähiopetusjaksoja osallistujat pitivät erittäin hyvinä, motivoivina ja opetukseltaan korkeatasoisina. Tutorointitunneilla lähinnä vain kertailtiin kielioppiin liittyviä edellisen lähiopetustunnin aiheita. Osallistujien mielestä kirjan tekstit ja lähiopetus antoivat paljon uutta sanavarastoa.

Internetin käytöstä: Valmiiksi etsityt, aiheisiin liittyvät linkit ja netistä löytyvät kielioppiharjoitukset oli helppo työstää tutoroinnin aikana, koska Vehmersalmella on ohjaajalla mahdollisuus seurata osallistujien työskentelyä opettajan koneelta. Koska ryhmämme oli niin pieni, niin kommunikointi myös koneiden välityksellä oli helppoa.

Osallistujat olivat melko 'laiskoja' osallistumaan yhteiseen sähköpostikirjoitteluun, johtuen varmaan lähinnä siitä, että kotona ei (työkiireiden ym.vuoksi) saanut aikaiseksi tarttua englannin opiskeluun. Tutortunnit olivat siis tarpeen. Molemmat osallistujat olivat kokeneita tietokoneen käyttäjiä, joten heille oli helppoa opiskella myös koneen avulla ja verkossa.

Vehmersalmellahan kokeiltiin syksyllä samanaikaisesti momu-kurssin tutortuntien kanssa avoimia ovi myös muille halukkaille itseopiskelijoille. Nämäkin henkilöt olivat tottuneita käyttämään koneita, joten he kävivät hakemassa lähinnä vinkkejä eri kielten harjoitussivuille. Kansalaisopiston sivuillehan on kerätty jo mukava määrä linkkejä.

Mutta miten saada tällaiseen monimuotoiseen opetukseen mukaan myös sellaisia, joille tietokoneiden käyttö ei ole niin tuttua? Tällaisen kurssin tavoitteenahan olisi myös kehittää ihmisten taitoja tietokoneen käytössä. Täytyisi ehkä korostaa kurssiesittelyssä, että kielten itseopiskeluun liittyvät taidot pystyy helposti oppimaan myös esim. tällaisen momu-kurssin aikana; esim. perusasiat heti kurssin alussa (niille, jotka kaipaavat ohjausta esim. netin ja sähköpostin käytössä). Opettaja tietysti kaipaa aina lisätukea ja -oppia, joten kaikki mahdollinen etäopiskeluun ym. tietokoneavusteiseen opetukseen liittyvä koulutus on tervetullutta.

OPETTAJAPALAUTE ENGLANTIA MONIMUOTOISESTI / ENGLANTI MAAILMALLA: MINNA HIRVONEN

Palaute opiskelijoilta:

§ kurssisivut selkeät ja toimivat § erinomaista, että verkkojaksolla voi itse valita työskentelyajan ja paikan (pienet lapset, vuorotyö) § kurssimuoto oli monipuolinen ja erittäin motivoiva § aktivoi sekä kirjallista että suullista taitoa § opiskelija saa verkon välityksellä ehkä vielä henkilökohtaisempaa palautetta § kontakti opettajaan myös muuten kuin lähijaksoilla (kysymykset sähköpostilla…) § ongelmana muutamilla oman koneen puute

Palaute opettajan näkökulmasta:

§ palautteen anto on hyvin yksilöllistä ja aikaa vievää verkossa; tehokkaampi palautteenantomenetelmä kehitettävä § ohjattu itseopiskelu ei houkutellut riittävästi osallistujia; hyvä sellaisille, joilla ei omaa konetta kotona tai joilla heikommat TVT-taidot § kokonaisuutena erittäin onnistunut kurssirakenne § monimuotoisuus selvästi motivoiva ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia kielten opiskeluun

Alkuun

OPISKELIJOILLE JAETTU KURSSIPALAUTELOMAKE

KURSSIPALAUTE (Englantia monimuotoisesti 1.12.2001) Olemme opiskelleet nyt syyslukukauden ja jatkamme ainakin useimpien kanssa myös kevätlukukaudella. Toivoisimme sinun vastaavan mahdollisimman tarkasti seuraaviin kysymyksiin ja myös kommentoimaan vapaasti, jotta saamme kerättyä arvokasta tietoa kokemuksistasi monimuoto-opetuksesta sekä kielitiimille että Minnalle. Kerro sekä ruusut että risut ja autat kehittämään opetusta.

A. TIETOKONEEN KÄYTTÖ Minkälaiset käytännön edellytykset sinulla oli tietokoneen käyttöön ennen kurssia (oma kone?, käyttökokemus? …) ja onko kurssi edesauttanut valmiuksiasi käyttää tietokonetta? Onko sinulla ollut käytännön ongelmia tietokoneen käytön kanssa, oletko kokenut saaneesi tukea ongelmien ratkaisemisessa? Minkälaiseksi koit kurssin kotisivut? (graafinen ulkoasu, selkeys, toimivuus, helppokäyttöisyys, linkit, mahdolliset ongelmat, …) Ovatko sivut riittävän selkeitä ja helppokäyttöisiä? Mitä asioita olisit toivonut olevan sivuilla enemmän? TOIVOMUKSIA JA EHDOTUKSIA:

B. KURSSIN ERI OSIOT Kerro mielipiteesi kurssin eri osioiden tarpeellisuudesta ja toimivuudesta. (lähijaksot, työskentely ATK-luokassa, sähköpostitutorointi, etäopiskelujaksot). Olivatko osioiden tuntimäärät sopivat? Kerro arviosi kurssilla käytettävästä oppikirjasta (English for you 3). Millainen on mielestäsi yhteydenpito opiskelijoiden ja kurssin suunnittelijoiden välillä? oletko saanut tarvittaessasi riittävästi tietoa ja tukea kurssiin ja opiskeluun liittyvissä asioissa?

1. ETÄTEHTÄVÄT + SÄHKÖPOSTITUTOROINTI Minkälaisia kirjasta valitut tehtävät mielestäsi olivat, olivatko ne monipuolisia ja oliko niitä sopivasti? Oliko sinulla hankaluuksia tehtävien teossa tai tarkistamisessa? Olisitko kaivannut enemmän opettajan opastusta tehtävien tarkistamiseen?Millä Tavalla? Miten koit kirjalliset etätehtävät? Mikä oli hyvää /huonoa? Toimivatko tehtävät mielestäsi? a) Sean's story (ajatuskartta) b) Kirjoitelma kuvien pohjalta (virtuaalimatka Australiaan) c) Kirjoitelma annettujen sanojen pohjalta (elaborointi vaate+ sääsanoista) d) Kirje Australiaan parityönä Oliko se, että opettaja palautti kirjoitelmat sähköpostitse mielestäsi riittävä? Ehdotuksia? TOIVOMUKSIA JA EHDOTUKSIA :

2. TYÖSKENTELY ATK-LUOKASSA Mitä haluaisit työskentelyn ATK-luokassa sisältävän? Jos olit mukana ATK-luokassa tapahtuvassa työskentelyssä, mitä mieltä olit tästä työskentelystä, mitä haluaisit muuttaa/lisätä, koetko sen tarpeelliseksi..jne? Jos et ollut mukana, miksi? Mitä haluaisit työskentelyltä vai etkö koe sitä ollenkaan tarpeelliseksi?

3. LÄHIJAKSOT Millaista oli mielestäsi opettajan lähijaksoille valitsema materiaali (relavanttius, monipuolisuus, vaihtelevuus, innostavuus, jne.)? Millaiseksi koit työskentelyn lähijaksoilla? Mitä haluaisit lisää/ mitä haluaisit pois lähijaksoilta? TOIVEET JA EHDOTUKSET

4. MUUTA

Alkuun