Hirvilahden koulu aloitti toimintansa vuonna 1882 Tiirikkalan savupirtissä. Kolmen läheisen kylän (Hirvilahden, Lamperilan ja Niemiskylän) isännät perustivat koulun yhteistuumin. Kooltaan ensimmäinen opinahjo oli 12 m x 12 m. Laudoista tehtiin penkit ja pöydät, valona öljytuikki ja osittain paloi pärekin pihdissä. Vuosien kuluessa koulua oli laajennettava. Rakennettiin pirttipytinki, porstua ja kamari. Siivouksen huoltajaksi otettiin ns. pirttiasukas. Pirttipytinkiä käytettiin poikien käsityöhuoneena ja kulutus oli sen mukainen.

Ensimmäinen opettaja oli räätäli Eenokki HOFFREN. Koulun aloittaessa oppilaita oli 91, joiden ikä vaihteli lapsesta aikamieheen. Oma koulutalo valmistui seuraavana vuonna Kakkilanmäen kupeeseen suurelta osin lahjoitusvaroin ja talkootyöllä. Uuden koulutalon ensimmäinen opettaja oli Helena Savolainen. Yksiopettajaisena koulu toimi 39 vuotta, vuodesta 1883 vuoteen 1922.

Vuoteen 1910 saakka koulua ylläpidettiin kyläläisten yksimielisin rahahankkein, järjestämällä arpajaisia ja halkohuutokauppoja. Kunta ja piirikunta avustivat opettajan palkkauksessa. Kohtuullista maksua vastaan koulu myytiin vuonna 1910 kunnalle. Koulun kunnallistamisen jälkeen saatiin oma koulukeittola. Sen antimet olivat aluksi tarkoitettu vain vähävaraisille.

Hirvilahden opettajat olivat naisia sotien jälkeiseen aikaan saakka, jolloin saatiin ensimmäiset miesopettajat. Koulu oli tunnettu tiukoista naisopettajistaan. Kaikkein pisimmän elämäntyön kyläläisten kasvattajana Hirvilahden koulussa teki Anna Karoliina VÄISÄNEN. Hän toimi opettajana 29 vuotta.

Uusi koulurakennus valmistui vuonna 1957. Vuonna 1969 kuntaliitos aiheutti koulupiirijaon uudelleenjärjestelyn. Niemisjärven koulu lakkautettiin ja sen oppilaat siirtyivät Hirvilahden kouluun samalla kun koulu muuttui kolmiopettajaiseksi.

Koulunjohtajana 1980-luvulla on toiminut Annikki Tiilikainen, opettajina Anna Maija Eskelinen ja Olavi Ikäläinen. Koulun opettajina ovat toimineet mm. Salme Linanranta, Paula Saarinen, Eila Voutilainen ja Helena Kettunen.

Hoffren oli räätäli ja entinen Pukkilan pellon torppari. Hänen opintiestään ei ole tarkempaa tietoa, mutta eräs isäntämies kertoi, että "henkisiltä voimavaroiltaan rikas Eenokki oli ihmisten parissa viihtyvä, ulospäin suuntautuva kylän musikantti, joka oli itseoppinut omakätisesti kirjoittamaan ja numerolaskuja laskemaan."

Eenokki asui perheineen metsän keskellä olevassa Pukkilan pellon torpassa. Perheeseen kuuluivat hieroja-kuppari vaimo, kolme poikaa ja tytär Aliina. Mikäli räätälintyöltään ehti, kuljeskeli Eenokki talollisten kasakkana. Vaikka hänellä ei ollut lainkaan lauluääntä, hänen nuottikorvansa oli tarkka. Niinpä kylän kuoro piti Eenokin johdolla harjoituksia.

Koulun perustamispöytäkirjan kirjoittanut Aukusti Juhana Mela, alkujaan Malmberg, oli Eenokin hyvä ystävä. Mela vietti Hirvilahdessa 30 kesää asuen Tiirikkalan talossa. Ahkerana luonnontutkijana Melan kerrotaan pitäneen työpöydällään pullossa elättinä kyykäärmettä, tosin myrkkyhampaat poistettuna. Kerran asukas siirtyi sitten viereiseen konjakkipulloon ja koki hukkumiskuoleman. Komeat olivat sitten kyyn hautajaiset Kakkilan kankaaseen. Eenokki soitti edellä viulua ja maisteri kantoi suojattinsa hautaan.

Keväällä 1884 kesäkuun 11 päivänä suorittivat ensimmäisen tutkinnon Eliisa ja Otto Lintunen Pulkilta. Pari vuotta myöhemmin päästötodistuksen sai jo yhdeksän oppilasta.