Keisarillisen senaatin päätöksellä maaseurakunta oli jaettu neljään koulupiiriin vuonna 1873. Vehmasmäelläkin oli halukkuutta oman koulun saamiseen, mutta vasta 10 vuoden kuluttua päättivät asukkaat ryhtyä toimiin oman koulun saamiseksi. Lähikylistä Hiltulanlahti oli opetuksen järjestämisessä kovana kisailijana. Kun kuntakokous päätti tammikuussa 1883 perustaa koulun Hiltulanlahden Koivumäen tilalle, vehmasmäkeläiset ottivat asian uudelleen esille marraskuun kuntakokouksessa, jossa oman koulun perustamisesta päätettiinkin. Koulun sijaintipaikaksi valittiin Kuvemäki, joka oli "korkea, kuiva mäki, valtamaantien varressa ja joka suhteessa hyvin sijaitseva ja rakennuspaikaksi erittäin edullinen" kuten lääninarkkitehti Ferninand Öhman lausui. Koulurakennuksen sijoitukseen vaikutti myös kylän runsas kortteeripaikkojen määrä, lisäksi arveltiin noin 150 lapsen pystyvän käymään koulua kotoaan käsin.

Rakennustarpeet joko ostettiin lähikylien isänniltä tai saatiin lahjoituksina. Itse luokkien lisäksi koulurakennukseen tulivat myös opettajien asunnot. Koulun valmistuminen sujui ripeästi vaikka vastoinkäymisiäkin oli, koulun ikkunat ja ovet tuhoutuivat Holoppalan riihessä syttyneessä tulipalossa. "Ylhäisempi kansakoulu poikia ja tyttöjä" varten päästiin vihkimään käyttöönsä 1884 ja lapset pystyivät tästä lähtien lisäämään kierokouluissa oppimiaan taitoja kansakouluopettajien opastamana. Oppivelvollisuuslain myötä kouluun perustettiin myös alakansakoulu 36 lapselle.

Johan Bernhardt Airaksinen ja puolisonsa Amanda Airaksinen

J.Airaksinen oli koulun ensimmäinen opettaja. Kolme vuotta työskenneltyään hän sai työtoverikseen vaimonsa Amandan. Pariskunta toimi innolla mukana koulun ja kylän riennoissa vuosikymmeniä. He olivat perustamassa nuorisoseuraa ja osuuskauppaa ja muitakin pyrintöjä, jotka edistivät kylän kehitystä.

Hilma Korhonen työskenteli koulun opettajan vuosina 1922-1951

Anni Pitkänen toimi alakoulun opettajana vuosina 126-1951

Yrjö Muuranto työskenteli opettajana vuosina 1945-1974. Kirjoitti näytelmiä nuorisoseuralle. Eläkepäivillään maalasi ikoneita.

Kartta koulun tontista vuodelta 1883. Numeroilla varatut paikat: 1. Koulurakennus 2. Ulkorakennus 3. Keittiöpuutarha 4. Istutuksia 5. Peltoja 6. Hedelmäpuita ja marjapensaita 7. Oppilaiden kasvimaa 8. Voimistelulle ja leikille varattu paikka 9. Kaivo 10. Halonhakkuulle ja muille sen kaltaisille toimille varattu paikka

"...Koulutyö alkaa päivittäin liukuvasti eri luokilla kello 8-11 välillä. Sähköinen kello kutsuu tunneille järeällä äänellä. Joskus koulun pihaan kuuluu aamuisin kukkokiekuu, vaikka Aapiskukko on jo päästetty eläkkeelle. Lukemisen opetuksesta huolehtivat nykyään iloiset karhut ja kouluhiiri."

"...Oppilaat, joiden määrä viim evuosina on ollut keskimäärin 120, tulevat laajalta alueelta. Noin puolet oppilaista kuuluu koulukyydityksen piiriin joko matkan pituuden tai sen vaarallisuuden takia. Muut kulkevat jalan tai polkupyörällä, talviaikaan usein potkukelkalla."

"...Meillä työskennellään pulpetin ääressä viidessä luokkahuoneessa, opettajiakin on vain viisi, vaikka luokka-asteita on kuusi. Yhdysluokkia muodostetaan tarpeen mukaan. Henkilökuntaan kuuluvat koulunjohtajan ja luokanopettajien lisäksi kiertävä erityisopettaja, ruokapalvelun hoitaja, keittiöapulainen, talonmies, kouluavustaja, siivooja sekä kouluautonkuljettaja. Terveydenhoitajalla on säännöllinen vastaanotto. Vaikka työntekijöitä on aikaimoinen määrä, kaikilla tuntuu olevan päivittäin jatkuva kiire. Ehkäpä oppilaat ja opettajat ovat malttamattomampia kuin ennen. Toisaalta opetuksessa huomioidaan entistä enemmän lasten yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet tai ainakin yritetään tehdä niin. Muutamat luokat ovat tätä tavoitetta ajatellen liian suuria."

"...Tietotekniikka on otettu avuksi kouluhallintoon. Koulunjohtaja Pertti Mecklin vastaanottaa sähköpostia kaupungin koulutuspalvelukeskuksesta lähes päivittäin. Koulun johtokunnan jäsenten ja lasten vanhempien kotiin kulkee sentään vielä 'reppuposti'. Numerotodistuksiakin on kirjoitettu tietokoneella. Koulumme on ehditty kytkeä jo kansainväliseen tietoverkkoonkin."

"...Kielitaito lisääntyy. Englannin opiskelu aloitetaan kolmannella luokalla. Viidesluokkalaiset saavat valita lisäksi vaihtoehtoisen kielen. Näin on kouluumme muotoutunut saksaa opiskelevien ryhmä. Aloittelemme ystävyyskoulutoimintaa unkarilaisen koulun kanssa, joten kielitaito onkin tarpeen..."